maanantai 27. lokakuuta 2014

Suljettu kiertotalous HAMKissa - biotalouden tutkimusyksikkö

Biotalouden tutkimusyksikkö perustettiin Hämeen ammattikorkeakouluun (HAMK) kuluvan vuoden  2014 alussa. Muita HAMKin tutkimusyksikköjä ovat Ammatillinen osaaminen, Ohutlevykeskus, Älykkäät palvelut ja Biotalous. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoululain määrittämä monialainen soveltava tutkimus, jolla on vahva kytkös niin elinkeinoelämään kuin koulutukseenkin. Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuuden kasvattaminen on yksi tutkimusyksikön tehtävä. Ammattikorkeakoulut ovat alueellisia vaikuttajia, joiden toiminnassa aluekehitystyö ja tutkimus tukevat toisiaan.

Maa-, metsä- ja puutarhatalous ovat tärkeä osa suljettua kiertoa tavoittelevaa biotaloutta. HAMKissa on reilusti vuosisataiset perinteet luonnonvara-alan koulutuksessa. Tämän valossa perusteluja Biotalouden tutkimusyksikön luomiseen ei tarvitse etsiä ainoastaan EU:n tai Suomen valtion biotalousstrategioista, vaan myös oppilaitoksen oma tausta asettaa biotalouden yhdeksi HAMKin kärjistä.  Biotalouden tutkimusyksikössä suljetun kierron osaamista täydentävät Forssassa toimiva kestävän kehityksen koulutusohjelma sekä elintarvike- ja biojalostamoprosessit hallitseva Hämeenlinnan toimipiste.

Biotalouden tutkimusyksikössä on kuusi koulutusrajat ylittävää tutkimusryhmää: Järkivihreä maatila, Luonnonvarat, Rakennettu ympäristö, Biojalostamoprosessit, Bioprosessit/elintarvikeala sekä Cleantech. Ryhmät luotiin vahvojen osaamisten ympärille kriteereinä aktiivinen tutkimustoiminta, työelämä- ja tutkimusverkostot sekä sidos biotalousstrategioihin.

Ammattikorkeakoulun ykköstehtävä on koulutus. Soveltavaa ammattikorkeakoulututkimusta vahvistettaessa on ratkaistavana kaksi haastetta: 1) Soveltavan tutkimuksen ja koulutuksen yhdistäminen toisiaan tukeviksi toiminnoiksi ja 2) tutkimusosaamisen kasvun varmistaminen. HAMKin tutkimusyksikköjen rakentuminen kulkee opetusuudistuksen rinnalla. Osaamisperusteinen, aiempaa laajemmista kokonaisuuksista rakentuva opetussuunnitelma pyrkii helpottamaan osaltaan käytänteitä uudistavan hanke- ja tutkimustoiminnan toteuttamiseksi opintokokonaisuuksien sisällä.

Biotaloudessa, kuten muillakin koulutusaloilla, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on ammattikorkeakoulun valtti. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toteutettujen hankkeiden suurin haaste on usein ollut opetusympäristön toimintoja määrittävä lukujärjestys. Suurempien ja joustavampien kokonaisuuksien avulla pystytään helpommin nopeaan, talouselämän tahdissa pysyvään toimintaan myös tutkimus- ja kehitystyössä. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin integroitu koulutus luo opiskelijoille mahdollisuuden hankkia asiantuntijuutta ajantasaisen tiedon parissa. Samalla tapahtuu jatkuvasti myös opetushenkilökunnan osaamisen päivittämistä.
Yhteistyöstä lähtee myös ammattikorkeakoulututkimuksen määritteleminen. Resurssiviisaus on biotalouden peruskäsitteitä, ja se mielessä lähdetään myös luomaan käsitettä ammattikorkeakoulututkimuksesta.

Kilpailu maamme muiden tutkimustoimijoiden kanssa ei ole tie uskottavuuden saavuttamiseen, vaan yhteistyö. Kansallisesti ja kansainvälisesti uskottava tutkimustoiminta vaatii referenssien luomista, joita ammattikorkeakoululla ei vielä riittävästi ole. Tutkimusyhteistyön vahvistaminen niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin tutkimustoimijoiden kanssa on ensimmäisenä tehtävälistallamme. HAMKin muihin kolmeen tutkimusyksikköön verrattuna lähdemme tässä suhteessa hyvästä asemasta, koska LUO-verkoston kautta on jo rakentunut vakaa pohja yhteistyölle.

Niin EU kuin Suomi ovat julkaisseet omat biotalousstrategiansa. Biotalous nähdään uutena muutoksen aaltona maailmantaloudessa. Suomen biotalousstrategia määrittää, että biotalouteen kytkeytyvä liiketoiminta tuottaa 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Nämä työpaikat muodostuvat sekä uudenlaisesta liiketoiminnasta että sitä tukevista tuotannonaloista – kuten maa-, metsä ja puutarhatalous. Biotaloudesta keskusteltaessa puhutaan Suomelle perinteisistä elinkeinoista. Muutos biotalous-yhteiskuntaan tapahtuu paitsi teknologiassa, niin erityisesti ajattelu- ja toimintatapojen muutoksessa. Kiertotalouden mieltäminen kannattavaksi liiketoiminnaksi vaatii uudenlaista ajattelumallia kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Biotalouden kierto ei lähde pyörimään, ellei ihmisten kaikissa toiminnoissa mielletä sosiaalisesti-, taloudellisesti-, ekologisesti- ja kulttuurillisesti kestävän kehityksen mukaista suunnittelua ja toteutusta.

Kirjoittaja Mona-Anitta Riihimäki on HAMKin Biotalouden tutkimusyksikön johtaja

Lisätietoa HAMKin tutkimusyksiköistä löytyy osoitteesta
www.hamk.fi/tyoelamalle/tutkimusyksikot

maanantai 13. lokakuuta 2014

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välistä opetusyhteistyötä Lammilla

HAMK ja Helsingin yliopiston kaksi tiedekuntaa, maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, solmivat yhteistyösopimuksen tämän vuoden alussa. Toimijoiden välillä on aikaisemminkin tehty sopimuksia ja yhteistyötä on toteutettu eri tavoin. Uusien sopimuksien tarkoitus on tehdä yhteistyö näkyvämmäksi ja edelleen vahvistaa sitä. Yhtenä kohtana sopimuksissa on mainittu opetusyhteistyö ja oppimisympäristöjen yhteiskäyttö. Tällainen yhteistyön muoto on ollut aiemmin melko harvinaista. Sattumalta tätä on päästy toteuttamaan kahdenkin eri kurssin voimin, jotka molemmat ajoittuivat syys-lokakuun vaihteeseen.

Syyskuun lopussa Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla pidettiin kansainvälinen riistabiologinen kenttäkurssi, Game and Wildlife Habitat Management course. Viikon pituiselle kurssille osallistui opiskelijoita Helsingin yliopistosta, HAMKin Evon kampukselta sekä Saksasta Weihenstephan-Triesdorfin ammattikorkeakoulusta. Kurssin opettajatkin olivat näistä ammattikorkeakouluista ja yliopiston molemmista edellä mainituista tiedekunnista. Vaikka kurssi pääosin toteutettiin biologisella asemalla, muutama luento oli myös Evolla ja opiskelijoiden ryhmätöitä tehtiin HAMKin opetusmetsän alueella. Kurssitöiden kohteena olivat mm. Evon majavapopulaatio, metsäkanalinnut ja kosteikot. Palaute kurssista oli hyvä ja kurssi aiotaan järjestää myös tulevaisuudessa.

Seuraava yhteinen kurssi pidettiinkin jo seuraavalla viikolla. Kaksipäiväisen kurssin aiheena oli ”Jatkuvatoimiset mittalaitteet ympäristöntilan seurannassa”. Kurssille opiskelijat tulivat Helsingin yliopistosta ja HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelmasta. Kurssin aihe on erittäin ajankohtainen, sillä ympäristön monitoroinnissa jatkuvatoimiset automaattiset mittalaitteet ovat yleistyneet nopeasti. Ajankohtaisuus näkyikin kurssin suosiossa. Kaikki halukkaat eivät biologisella asemalla pidetylle kurssille mahtuneet, vaikka kurssi järjestettiinkin lyhyellä varoitusajalla. Onni suosi 19 nopeinta. Kaksi vierailevaa luennoitsijaa, mittalaitepalveluihin ja datan tiedonhallintaan keskittyvistä yrityksistä, antoivat kurssilaisille paljon uusinta tietoa alan kehittymisestä. Lammilla automaattisia mittareita on käytetty jo useita vuosia vedenlaadun tarkkailussa ja kurssilaiset saivatkin kentällä tutustua laitteiden huoltoon ja hoitoon liittyviin käytännön kysymyksiin. Kurssin vetäjä, Lammin biologisen aseman ympäristötutkimuksen professori Lauri Arvola piti kurssia onnistuneena ja kurssilaisten palaute oli hyvin myönteistä, joten jatkoa onkin tulevina vuosina luvassa.

Vaikka yllä kuvatun kaltaisten kurssien järjestyminen ja järjestäminen on usein kiinni niitä organisoivien henkilöiden omasta innostuksesta ja aktiivisuudesta, luovat korkeamman tason sopimukset niihin kannustavan ympäristön, joka toivon mukaan lisää tämänkin kaltaista yhteistyötä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja Janne Sundell on Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman johtaja.
Kuvan on ottanut Lammin biologisen aseman professori Lauri Arvola.




maanantai 6. lokakuuta 2014

Yrityskehitystä kaupunkien ja maaseudun vyöhykkeellä

Olin mukana järjestämässä Hämeenlinnassa 16. Kaupunkifoorumia 23.–24.9.2014. Vuosittain järjestettävä tapahtuma käsitteli laaja-alaisesti kaupunkiseutujen kehittämistä ja siinä nostetaan esille ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna liikenne- ja viestintäministeriön ja Hämeenlinnan kaupungin järjestämässä tilaisuudessa 300 kaupunkikehittämisen päättäjää, asiantuntijaa ja elinkeinoelämän toimijaa käsitteli teemoja kasvuvyöhykkeet, asemanseudut sekä älykäs liikkuminen. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä oli, miten vyöhykevisiot kohtaavat arkipäiväisen vuorovaikutuksen.

Yhdyskuntarakenne on muuttumassa vyöhykemäiseksi. Vyöhykelähtöinen kaupunkikehittäminen huomioi kaupunkialueen lisäksi myös lähiseutujen maaseutualueita. Tämä on tärkeä huomio mm. uusiutuvan energian ja biotalouden kehittämisen kannalta. Paikallisen biotalouden ja energiantuotannon vahvistaminen vaikuttaa aluetalouteen positiivisesti. Hajautettu energiatuotanto on ratkaisevassa asemassa pyrittäessä energiaomavaraisuuteen. Suomalaisista suurin osa asuu lähellä kaupunkiseutuja ja maaseudun läheisyydessä. Myös kansantalouteen vaikuttava tuotanto tapahtuu pääosin näillä alueilla. On aika unohtaa kaupunki-maaseutu vastakkainasettelu ja lähteä kehittämään elinvoimaisia vyöhykkeitä!

Edelleen Suomessa on ylläpidettävä tieverkon kuntoa, se on ratkaisevassa asemassa monen luonnonvara-alan yrityksen toimintaa ajatellen. Luonnonvara-alankin yritysten osaamisaukko ja pullonkaulat ovat kasvun tekemisessä ja kansainvälistymisessä. Nämä ovat asioita, jotka vaativat panostusta, jolla voidaan vauhdittaa vihreän talouden kasvua. Tiedosta on tullut viides liikennemuoto ilmailun, tieliikenteen, merenkulun ja rautateiden rinnalle ja digitalisoituminen on osattava hyödyntää kasvun tekijänä. Linnan Kehityksen kautta on mahdollista saada apuja kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Monissa hankkeissa mm. K-EASY, MYY ja Luontoinnovaatiot Hämeenlinnassa toimineet kehitys yhtiöt ovat tehneet merkittävää työtä edistääkseen vihreän talouden kasvua. Nyt Luonnonvara-alan bisnesmahdollisuuksien kehittäminen jatkuu Hämeenlinnan uudessa elinkeinoyhtiössä, Linnan Kehitys Oy:ssä. 

Biotalous on talouden seuraava aalto. Menossa on paradigman muutos: teollisen vallankumouksen myötä siirryttiin luonnonvarataloudesta fossiilitalouteen. Nyt fossiilitalous on vaihtumassa biotalouteen. Fossiilisille polttoaineille ja raaka-aineille innovoidaan korvaajia. Biomassojen hyödyntämistä on kehitettävä. Samalla on kuitenkin varmistettava uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus ja kestävyys. Biomassa on uusiutuva, muttei rajaton varanto. Suomi on edelläkävijä biomateriaalien hyödyntäjänä. Myös EU -rahoituksessa on merkittäviä panostuksia biotalouteen. Esim. Horizon 2020 ohjelmassa, jossa haut ovat parhaillaan menossa.

Yrityksen tarvitsevat yhteistyökumppaneista koostuvaa verkostoa pystyäkseen toimimaan globalisoituvilla markkinoilla. Kyky synnyttää uusia liiketoimintamalleja ja – mahdollisuuksia vahvistaa luonnonvara-alan yritysten sijoittumista markkinoilla. Näihin haasteisiin Linnan Kehitys tuo panoksensa osana LUO – verkostoa.


Kuva Jaana Laakso, Linnan Kehityksen osasto Kaupunkifoorum 2014 info-basaarissa esittelijänä Virpi Messman


Kirjoittaja on Linnan Kehityksen yrityskehittäjä Virpi Messman.

Linkkejä:

K-EASY: http://www.kestavaasuminen.fi/
MYY: http://www.kehittamiskeskus.fi/portal/kehittamiskeskus/suomeksi/seudun_kehittaminen/kehittamiskeskuksen_hallinnoimat_hankkeet/myy/
Luontoinnovaatiot: http://luontoinnovaatiot.blogspot.fi/
Kaupunkifoorumin Twitter viestit luettavissa: https://twitter.com/hashtag/kfoorum14

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Biotalouden mahdollisuudet esillä Maaseudun tiedetreffeillä 24.9.2014



Biotalouden mahdollisuudet esillä Maaseudun tiedetreffeillä Hämeenlinnassa

Teksti Pia Rupponen, kuva HUE-hanke



Pro Agrian Vanajanparvi täyttyi 24.9. keskiviikkona biotalouden osaajista ja asiantuntijoista teemanaan uusituvat energiaratkaisut. Puheenvuoroja käytettiin energiateeman lisäksi niin biotalouden merkityksestä Suomen kansantaloudelle, alan tutkimuslaitosten uudelleenorganisoitumisesta Luonnonvara-keskus LUKE:n lipun alle, kuin hanke- ja tutkimustyöstäkin.


Taloudellisen kasvun moottoriksi?

Päivän viimeinen puhuja Liisa Saarenmaa MMM:stä tiivisti biotalouden olevan Suomen talouden seuraava aalto sisältäen keltaisen, vihreän, sinisen ja punaisen painopistealueen. Suomen biotalousstrategian visiossa vuoteen 2025 uskotaan, että biotalouden kestävät ratkaisut ovat suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Tällä hetkellä ministeriössä halutaan tunnistaa ja purkaa lainsäädännöllisiä esteitä – pullonkauloja, jotka estävät tai hidastavat alan kehittämistä, liiketoiminnan ja työpaikkojen syntymistä alalle.

Jos bambusta, niin miksi ei suomalaisesta männystä?


Harri Santamalan esitys Biofore-konseptiautosta herätti yleisössä hämmästeleviä kommentteja ja loi uskoa biotalouden tuotekehityksen mahdollisuuksiin.  Metlan pääjohtaja, Luonnonvarakeskuksen perustamista luotsaava Hannu Raitio totesi: ”Vierailin Kiinassa bambutuotteita esittelevässä näyttelyssä joitakin vuosia sitten. Siellä näki, että bambusta voi tehdä mitä vain! Tämän nähneenä voin sanoa, että Suomessa pitäisi myös enemmän luottaa siihen, että suomalaisesta puusta raaka-aineena saisi vaikka mitä aikaiseksi.”

Luonnonvarakeskukselle painetta asiakaslähtöiseen otteeseen


1.1.2015 toimintansa aloittava Luonnonvarakeskus LUKE yhdistää MTT:n, RKTL:n, Tike:n ja Metlan yhdeksi tutkimuslaitokseksi. Hannu Raitio totesi puheenvuorossaan, että Luke tulee toimimaan yhä enemmän asiakkaan rahoituksella, ei valtion tukemana. Tämä tarkoittaa LUKE:ssa keskittymistä siihen, miten tiedosta ja palvelusta saadaan entistä parempia tuotteita. ”Asiakas- ja arvoketjulähtöisyys, business-ajattelu ja poikkitieteellisuus kuuluvat 2015 aloittavan LUKE:n periaatteisiin. ”Olemme jotain muuta kuin perinteinen valtiojohtoinen tutkimuslaitos.”, lupasi Hannu Raitio.

Hankkeet ja koulutus biotalouden kehittäjinä


Tiedetreffit esittelivät biotalouden merkitystä sekä alueille että kansantaloudelle. Eurooppalaisittain biotalouden potentiaalia ja hyötyjä alueilla kartoittaa ja kehittää BERST-hanke eli BioEconomy Regional Strategy Toolkit (biotalouden alueellisten strategioiden työkalu). Laura Vertainen toi treffeille Keski-Suomea koskevaa tilannetietoa. BERSTiä Keski-Suomessa kipparoivat Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hämeessä biotalouden verkostoa yhdistävä sekä tutkimus- ja oppimisympäristöjen yhteistä käyttöä edistävää LUO-verkostoa treffeillä esitteli Anne Horila. Teemasta jatkoi Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden tutkimusyksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki kertomalla HAMKin tavasta luoda alalle soveltavaa tutkimusta.



HUE-hankkeen Kaisa Halme aktivoi yleisöä traktori-esimerkillä.  Ja kyllä, arvasit oikein: traktori kannattaa mieluummin ajaa ympäri, kuin peruutella edestakaisin.


HUE auttaa kun mietit uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä


Tekniikka on tarjonnut viime vuosina useita eri ratkaisuja lämmitysenergiamuotoa miettivälle. Mutta, kun tekniikka lisääntyy, lisääntyy myös tiedontarve. Hämeen uusiutuvat energiamuodot -hanke on tarjonnut muutaman viime vuoden ajan käytännönläheistä tietoa, esimerkkejä ja tukea toimijoille, jotka ovat halunneet siirtyä kiinteistöjen tai tuotantolaitosten lämmityksessä käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Kauppakeskus Tuulonen Tuuloksessa kulutti aikaisemmin 400 000 litraa kevyttä polttoöljyä lämmitykseen. Kiipulan ammattiopisto (Kiipula Säätiö) suunnitteli ensin vain kasvihuonelaitosten lämmitysjärjestelmän muuttamista, mutta lopulta koko oppilaitos lämpiää 2 MW-hakelämpölaitoksen avulla. ”Teemme esiselvityksiä, autamme käytännön suunnittelussa ja laitoksen sijoittamisessa, mutta käyttäjät tekevät itse päätökset siirtymisestä uusiutuvien energialähteiden käyttöön”, korosti HUE-hankkeen asiantuntija Kaisa Halme.”

Lisätietoja ja materiaaleja Maaseudun tiedetreffeistä Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/Maaseudun-tiedetreffit-hanke/214579158666451?ref=hl

Tekstin kirjoittaja on Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden KT-keskuksen lehtori sekä viestintä- ja markkinointikoordinaattori (pia.rupponen@hamk.fi)