maanantai 11. toukokuuta 2015

Kasvukausi alkanut – alkaako myös valkuaisomavaraisuuden nousukausi?

”Kevät keikkuen tulevi” –sanonta on tänä keväänä pitänyt varsin hyvin paikkansa. Välillä on lämmintä, välillä kylmää, vuorostaan sataa ja sitten taas paistaa. Ja tässä säätilojen keikutuksessa pitäisi saada kevätkylvöt tehtyä. Ne tärkeät kylvöt, joihin myös kotimainen valkuaisomavaraisuus perustuu.

Kevät käynnisti kasvukauden lisäksi Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hankkeen. Sen toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus ja sitä osarahoittaa Hämeen liitto EAKR-rahoituksella. Hankkeessa rakennettava Valkuaisfoorumi kokoaa alueen parasta osaamista edistämään valkuaisomavaraisuutta Hämeen alueella. Hanke ottaa huomioon koko elintarvikeketjun alkutuotannosta kuluttajiin saakka.

Kaksivuotinen hanke on saanut hyvän startin. Valkuaiskasvien havaintoruudut on jo kylvetty ja koekentälle ja rehuntuotantoon varatut siemenet odottavat kylvöhetkeään. Toukokuussa alkavat asiantuntijatreffit, joissa kohdataan verkossa vaihtuvien valkuaisteemojen parissa. Kasvukauden aikana tutkitaan säilörehuksi korjattavan härkäpavun kehitystä, sadonmuodostusta ja rehuarvojen muutoksia ja myöhemmin syksyllä härkäpavun murskesäilöntää. Elokuussa tavataan pellonpientareella tutustuen valkuaiskasveihin ja maistellen niistä tehtyjä herkkuja. Toimintaa siis riittää kesän ja syksyn aikana niin pelloilla, pellonpientareilla kuin verkossa. Tavoitteena on, että valkuaisomavaraisuuden nousukausi alkaa Hämeessä.

Mutta miksi hankkeemme ja puheet valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä? Syynä tähän on alhainen täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste kotieläinten ruokinnassa, joka on noin 15 %. Tämä tarkoittaa sitä, että tuontivalkuaisrehujen osuus on merkittävä. Myös ihmisravitsemuksessa kotimaiselle valkuaiselle olisi mahdollisuuksia huomattavasti nykyistä enemmän.

Valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä saatavat hyödyt ovat nousseet monissa tutkimuksissa ja selvityksissä esiin, ja niiden vaikutukset ovat merkityksellisiä niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin yksittäisillä maatiloillakin. Valkuaiskasvien viljelyä lisäämällä voidaan mm. pienentää tuontirehuihin liittyviä riskejä, lisätä ruokaturvaa, parantaa huoltovarmuutta, kääntää rahavirtoja kotimaiseen tuotantoon ja kulutukseen, lisätä lopputuotteiden kotimaisuusastetta ja edistää lähiruoka-ajattelua. Tilatasolla tarkasteltuna valkuaiskasvien viljely mm. monipuolistaa peltojen käyttöä ja viljelykiertoa, parantaa maan viljelyominaisuuksia, tuo joustoa rehujen korjuuaikoihin sekä vähentää ostolannoitteiden ja –rehujen tarvetta.

Jos hyödyt ovat niinkin moninaiset kuin mitä edellä on kuvattu, herääkin kysymys, mikä sitten jarruttaa kotimaisen valkuaisen tuotantoa. Tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella on todettu, että valkuaiskasvien viljelyn kilpailukyvyn parantuminen on perusedellytys, jotta niiden viljely ja käyttö kotieläinten ruokinnassa lisääntyisi. Tähän vaikuttavia asioita ovat mm. viljelykustannusten alentaminen, satotason nosto ja viljelyvarmuus. Myös lopputuotteen hinta sekä myynti- että ostorehuna on ratkaisevaa. Lisäksi tarvitaan uutta tutkimustietoa, osaamisen lisäämistä ja hyviä käytännön esimerkkejä valkuaiskasvien viljelystä ja käytöstä ruokinnassa.  Tilojen välistä yhteistyötä tarvitaan jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat nykyistä paremmin. Ja vielä kun mukaan otetaan kuluttajanäkökulma, niin tarvitaan lisää mm. helposti ja nopeasti käytettäviä jalosteita, valmistuotteita ja hinnankin pitäisi olla kuluttajaystävällinen. Ja ylipäätään kotimaisen kasvivalkuaisen tunnettuutta kuluttajien keskuudessa pitäisi lisätä. Työsarkaa siis riittää jotta valkuaisomavaraisuus saadaan nousuun.

Tänä keväänä julkaistiin VTT:n selvitys ”Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi”. Siinä tavoitteeksi asetettiin valkuaisomavaraisuuden nostaminen 30 prosenttiin. Yhtenä toimenpiteenä ehdotetaan kohdennettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden käynnistämistä, jotka edistävät kotimaisen valkuaisen tuotantoa ja käyttöä. Hankkeemme ajoitus osui siis enemmän kuin hyvään ajankohtaan.

Hankkeesta tarkemmin: www.hamk.fi/valkuaisfoorumi
Valkuaisfoorumi löytyy myös Facebookista ja Twitteristä.

Härkäpapua Musialassa. Kuva: Kaisa Kuoppala, Luke.


Kirjoittaja Katariina Manni toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa.