tiistai 25. elokuuta 2015

LUOntevasti ja tuloksellisesti monipaikkaista yhteistyötä

LUO Luonnonvara-alan verkosto koostuu useista eri organisaatioista. Lisäksi organisaatioilla on useita toimipisteitä eri paikkakunnilla. Yhteistyötä tehdään myös luontevasti eri maiden välillä.

Sosiaalinen media ja erilaiset kokous- ja konferenssiratkaisut mahdollistavat ihmisten tapaamisen verkon välityksellä. Tieto kulkee nopeasti ja voimme olla yhteydessä toisiimme helposti. Lisäksi voimme jakaa tietoa ja osaamistamme. Sosiaalisen median kautta yhteisöllinen ja kokeileva kehittäminen ja ihmisten kokoon saaminen on nopeutunut.

Ihmisten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksessa rakentuvan yhteisen ymmärryksen rakentajana olen miettinyt kasvokkain tapahtuvan ja verkossa tapahtuvan kohtaamisen merkitystä. Minulle on tärkeää ensin tavata ihminen kasvotusten, tutustua ja kuunnella. Oppia tuntemaan ihmistä sen verran, että osaan jatkossa viestiä oikealla tavalla. Kasvokkain tapaamisessa minun on helpompi tunnustella meneekö viestini perille sellaisena kuin sen olen tarkoittanut. Toisaalta helpot ja rutiiniluontoiset asiat hoituvat hyvin verkon välityksellä. Erityisesti jo tuttujen toimijoiden kesken.

Verkostomainen työskentely ja monipaikkainen yhteistyö ovat lisääntyneet jatkuvasti. Miten meidän kannattaa toimia monipaikkaisessa verkostossa ja tehdä ihmisten välistä yhteistyötä niin, että yhteistyö on helppoa, luontevaa ja tuloksellista?

Kasvokkaisten tapaamisten merkitys on verkostomme toimijoiden mielestä ollut tärkeää. Toisaalta verkkopalaverit säästävät aikaa, rahaa ja istumalihaksia sekä mahdollistavat sujuvan yhteistyön eri puolille maailmaa. Osaajien verkostosta löytyy oikeaa osaamista ja voimme työskennellä yhdessä välimatkoista huolimatta.
 
Monipaikkainen yhteistyö on arkea. Haluamme kuitenkin LUO-verkostossa kehittyä edelleen. Olemmekin mukana tutkimuskohteena Lappeenrannan teknillisen yliopiston TEKES-hankkeessa. Innospring Catch –hankkeen kautta teetämme parhaillaan kyselyä, jossa selvitetään yhteistyön nykytilaa ja koettuja hyötyjä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään LUO-verkoston yhteistyön toimintatapojen kehittämisessä.




KUVA. Innospring Catch –hankkeen suunnittelupäivä Lepaalla. Kuvassa vasemmalta Minna Takala, Jukka-Pekka Bergman, Anna-Maija Nisula, Kirsimarja Blomqvist ja Kaisa Henttonen.

Kirjoittajana ja kuvaajana on LUO-verkoston projektipäällikkö Anne Horila.

perjantai 7. elokuuta 2015

Virallista ja viraalia markkinointia ja viestintää lähiruoka-hankkeessa



Hortonomi-opiskelijat Emmi Turkki ja Taru Hakuni tekivät hankkeelle tunnuskuvan päijäthämeen väreissä

Virallista ja viraalia markkinointia ja viestintää


Teksti Pia Rupponen
Kirjoittaja on viestinnän ja markkinoinnin lehtori HAMKissa sekä HAMK biotalouden markkinointikoordinaattori

Lähiruoasta uutta liiketoimintaa – Local Street food -hankkeessa opiskelijat tekivät hankkeelle viestintää ja markkinakyselyä



Vuoden 2015 alusta alkanut ja tuttavallisesti Tapahtumaruoka-hankkeen nimellä kutsuttu kokonaisuus tähtää vastuullisesti tuotetun päijäthämäläisen lähiruoan ja -juoman esilletuomiseen. Mukana olevat yritykset He-Vi Hasila, Hollolan Hirvi, Leipomo Limbbu, Maatila-Liha Meronen, Vääksyn Mylly sekä Tuloiselan Marjatila sekä hamkilaiset (HAMK) ja lamkilaiset (LAMK) hanketoimijat kehittävät yritysyhteistyön toimintamallia ja paikallisista aineksista ammentavia ruoka- ja juomatuotteita tapahtumien ruokapalveluihin. Yhteistä yrittämistä testattiin Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumassa Lahdessa menneen kesäkuun lopussa, jossa veturi-yritykseksi valikoituneen Maatilaliha Merosen johdolla myytiin nyhtöpossuburgeria (Merosen nyhtö) ja hotdogia (Virain kuumakoira) nälkäiselle oluttapahtumamayleisölle. Hankkeessa mukana olevat Hollolan Hirvi ja Tuloiselan marjatila tarjoilivat olutta ja marjashottia alueen juomia tarjoilevassa osassa.

Hankkeessa on mukana opiskelijoita sekä HAMKin puutarhatalouden että LAMKin palveluliiketoiminnan sekä ympäristö- ja energiatekniikan koulutuksista. Oppilaitoskielellä tämä on tarkoittanut opetuksen integroimista liiketoiminnan kehittämishankkeeseen. Asiantuntijaviestinnän ja markkinoinnin opintojaksojen opettajana HAMKissa olen pystynyt poimimaan hankkeesta sellaisia selvittämisen paikkoja, jotka ovat hyödyttäneet sekä opiskelijoita että hankkeen tavoitteita.

Tapahtumaruoka-hankkeen yksi tavoite on selvittää  kysyntää, jota Päijät-Hämeen yleisö- tai yritystapahtumien tuottajilla olisi (mahdollisesti syntyvää) yhteistä toimintakonseptia (ruoka- ja juomayrittäjien) ja raaka-aineista tehtyjä tuotteita kohtaan. HAMKin markkinoinnin tunneilla tätä päätettiin selvittää tekemällä kysely aiheesta.

Mikä tuottaa arvoa tapahtumajärjestäjälle ja onko pientuottajalla se etu hallussa?


Opiskelijoiden työnä oli eläytyä yrittäjän elämään ja miettiä kysymyksiä ja niille vastausvaihtoehtoja, joiden tietämisestä on hyötyä uuden liiketoimintamuodon kynnyksellä. Perinteisesti Suomen markkinoilla pienten ja keskisuurten lähiruoka- ja juomayritysten on ollut vaikeaa päästä tarjoamaan tuotteita ja palveluita tapahtumiin, ja tarjonta on monestikin tullut suurten ravintola- tai cateringpalveluyritysten kautta. Olisiko pienten yrittäjien osaamisessa siis sellaista kilpailuetua, jolla pääsisi sisään markkinaan? Opiskelijat saivat aikaiseksi hyviä ostohalukkuutta, hintaherkkyyttä ja mielikuvaa lähiruokatuotteesta testaavia kysymyksiä. Kysely toteutetaan myöhemmin tänä vuonna.

Hankkeen viestinnän pitää olla löydettävää


Asiantuntijaviestinnän opiskelijat viettivät omalta osaltaan hikisiä iltapäiviä koostaen Lähiruoasta liiketoimintaa -hankkeelle viestintäsuunnitelmaa, josta selviäisivät hankkeen ydinviestin lisäksi tarkemmat kohderyhmät, viestikanavat ja niihin sopivat sisällöt sekä viestinnän tulosta kuvaavat mittarit. Tavoite oli käyttää esimerkiksi Suuret oluet pienet panimot -tapahtumassa Hankkeen omaa facebookia (facebook.com/tapahtumaruoka) tapahtumaviestinnässä.

Asiakkaat haluavat viestintää -viestejä ei synny "vasemmalla kädellä"


Päijät-hämäläisen lähiruokailmiön löydettävyyteen verkossa ja somessa haluttiin myös panostaa, joka tarkoitti asiaan liittyvien sisältöjen tuottamista ja tilien perustamista somen kanaville (esim. powerpoint-esitykset Slideshare-kanavalle ja kuvien vieminen Instagrammiin ilmiöön liittyvän häshtägin (#) kanssa.) Digitaalisessa viestinnässä kaiken lähtökohta on kuitenkin ajantasainen www-sivu, joka luotiin hanketta hallinoivan HAMKin sivuston alle. Ja kun hankkeista puhutaan, opiskelijoille tuli hyvin selväksi millaiset ovat EAKR-hankkeiden viestintävaatimukset mm. logojen, tekstipohjien ja fonttien suhteen.

Kaikkiaan viestinnän opiskelijat saivat totuudenmukaisen kuvan monimediaisen viestinnän tärkeydestä asiakkaiden tavoittamisessa, liiketoiminnan menestymisessä sekä hanketiedotuksessa. Markkinoinnin opiskelijat hahmottivat markkinapotentiaalin selvittämisen ja asiakaslähtöisyyden ehdottomuuden ennen uuden liiketoiminnan aloittamista.