tiistai 7. kesäkuuta 2016

Yhteistyöllä uusi iso kehittämisaskel


Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymä, tuttavallisemmin LUO Luonnonvara-alan verkosto, käynnistyi vuoden 2014 alussa. Tavoitteena on ollut tutkimus- ja kehittämisyhteistyön lisääminen, oppimisympäristöjen yhteiskäyttö sekä uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä. 

Osaajien verkosto on vahvistunut. Olemme saavuttaneet yhdessä onnistumisia ja hyötyjä. Yli 80 henkilöä on ollut mukana asettamassa yhteistyön tavoitteita. Yhteistyöhön on osallistunut yli 270 osaajaa. Tiedotusluon-toisesti LUO-verkostosta on kerrottu yli 1000 henkilölle kasvotusten. Lisäksi LUO-verkosto oli esillä SunShine PopUp puistossa vuonna 2015. Puistossa kävi yli 11 000 ihmistä. Kaukaisimmat vieraat olivat Afrikasta ja Alaskasta. Lisäksi LUO-verkosto ja SunShine PopUp case ovat esillä ISPIM Innovaatiokonferenssissa Portugalissa kesäkuussa 2016. 

Olemme yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet kehittämishankkeita. On haluttu saada yhdessä aikaan vaikuttavampaa kehittämistyötä. Oppimisympäristöjä sekä opetus- ja tutkimusosaamista on hyödynnetty yhteisissä koulutuksissa ja kehittämistyössä. Osaamista ja tutkittua tietoa on pyritty välittämään helposti hyödynnettäväksi. Kehittämistyön tuloksista voi lukea lisää 

www.hamk.fi/luo 

sivuilta löytyvästä loppuraportista. Kirjoitimme yhdessä myös julkaisun. Lue lisää yhteistyöverkoston käynnistämisestä, toimintatavoista ja tuloksista:

https://publications.theseus.fi/handle/10024/113319.

Issuu-julkaisualustan kautta voit lukea eKirjaa eri päätelaitteilla eikä se vaadi lukijalta tiedoston lataamista: https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_luojulkaisu_2016_ekirja.

LUO Next Step – uusi iso kehittämisaskel

Reilun kahden vuoden aikana on rakennettu vahva pohja koulutus-tutkimustoimijoiden yhteistyölle. Seuraavana tavoitteena on vahvistaa oppimis- ja tutkimusympäristöjen yhteiskehittämistä syventämällä yhteistyötä yritysten kanssa. Toimintaympäristöjen kehittäminen koulutus-tutkimus-yritysyhteistyöllä nähdään kilpailute-kijänä ja uudistumiskyvyn edistäjänä. Tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja uutta liiketoimintaa bio- ja kiertotaloustoimintaympäristössä. Kehittämistyölle on haettu EAKR-rahoitusta vuoden 2018 loppuun saakka. Uutta liiketoimintaa ja kestävää kasvua – LUO Next Step hankkeen tavoitteena on  

luoda toimintamalli koulutus-tutkimus-yritysyhteistyölle. 
kehittää yhdessä yritysten kanssa oppimis-tutkimusympäristöjä (innovaatio- ja oppimisympäristöt). 
testata innovaatio-ja kokeiluympäristöjä yrityksen kanssa (10 yritystä). 
luoda kokonaiskuva materiaalivirroista ja niiden kierrätyksen nykytilasta alueella (10 yritykselle kartoitus). 
vahvistaa pk-sektorin bio- ja kiertotalousyrittäjyyttä Kanta-Hämeen alueella. 
vahvistaa kiertotaloutta edistäviä verkostoja ja toimintatapoja alueella. 
luoda valmiudet uudenlaiselle ja joustavalle ympäristövaikutusten arvioinnille. Kehitystyön ytimenä on uuden sensorin kehittäminen/valmistaminen koulutus-tutkimus-yritysyhteistyönä. 

Toivottavasti LUO Next Step saa myönteisen rahoituspäätöksen. 

Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja menestystä tulevaan

On ollut hienoa olla uuden äärellä ja tehdä yhteistyötä teidän osaavien ammattilaisten kanssa. Kiitän tästä yhteisestä kehittämismatkasta ja toivotan menestystä tulevaan. 

Jatkossa voit olla LUO-asioissa yhteydessä 
Monaan (mona-anitta.riihimaki@hamk.fi) ja Tapaniin (tapani.poykko@hamk.fi)




Kukoistavaa kesää ja onnellisia hetkiä!  

Kirjoittaja Anne Horila on LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikkö

tiistai 17. toukokuuta 2016

Onnistunutta oppilaitos-yritysyhteistyötä


Saimme Annelta toiveen kirjoittaa pitkäaikaisesta yhteistyöstämme HAMKin ja Envor Biotechin välillä, mm. mitkä asiat koemme tärkeiksi oppilaitos-yritysyhteistyössä.  Tätähän piti pysähtyä miettimään. Yhteistyömme on alkanut niin luonnollisesti ja edennyt omalla painollaan sen enempää yrittämättä jo noin seitsemän vuoden ajan – HAMK on tarjonnut tutkimusapua Envor Biotechin biokaasulaitoksella esiin tulleisiin kysymyksiin ja Envor on tarjonnut hyviä työelämäprojekteja opiskelijoille. Tehtävät ovat vaihdelleet yksittäisistä laboratorioanalysoinneista laajempiin tutkimusprojekteihin, joita on toteutettu osin opetukseen linkittyen.  Yhteistyötä on tehty joko kahdenkeskisenä tai niin, että Envor on ollut mukana HAMKin toteuttamissa laajemmissa julkisissa tutkimushankkeissa. Toisaalta, Envor Biotech on tarjonnut ison mittakaavan ”oppimisympäristön” bioprosessialan opiskelijoille työelämää ajatellen. Puhelinsoitto tai sähköpostia toiselle, siitä se lähtee liikkeelle.  Taustalla on tieto toisen osaamisesta ja ymmärrys toisen tarpeista – kyky puhua samaa kieltä.

Biokaasulaitoksen työntekijöiden päätehtävä on vastata perustoiminnan sujumisesta. Meille tulee jatkuvana virtana erilaisia biojätteitä ja lietteitä, joiden käsittely on hoidettava ajallaan ja hallitusti. Prosessin on pyörittävä aina raaka-aineen vastaanotosta lopputuotteiden, eli biokaasun ja mädätysjäännöksen käsittelyyn saumattomasti. Aivan vastaavasti kuin kaikessa prosessiteollisuudessa, tuotantolaitoksen on keskityttävä perustehtävän suorittamiseen, eikä prosesseissa ole juurikaan mahdollista tehdä tutkimuksellisia testauksia, jotka aiheuttaisivat katkoksia normiajoon.  Me Envorilla pidetään kuitenkin tärkeänä, että prosesseja tehostetaan ja kehitetään koko ajan ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa, kun sitä on tarjolla. Tämä on välttämätöntä myös koko biokaasualan kehittymisen kannalta – on katsottava eteenpäin ja jonkun on aina ensimmäisenä tuotava laitosmittakaavaan uusia ratkaisuja.  Toisaalta, tuotteita pitää kehittää jatkuvasti, mikä biokaasulaitoksella tarkoittaa sekä biokaasun että mädätysjäännöksen jalostamista korkea-arvoisimmiksi tuotteiksi. Voidaankin sanoa, että juuri nämä kaikki edellä mainitut – sekä prosessihallinta että prosessi- ja tuotekehitys – ovat olleet meidän keskeiset yhteistyön kohteet.

Meillä HAMKissa taas on vahva biokaasuprosessituntemus - teimme alan tutkimusta ja koulutusta jo ennen kuin yhteistyö Envorin kanssa alkoi. Ison mittakaavan biokaasulaitoksen sijoittuminen tähän ihan lähelle antoi meille merkittävää lisäpotkua ja toimintamahdollisuuksia. Teki työstä huippumielenkiintoista! Paitsi tutkimusmielessä niin myös opetuspuolella. Monesti olemme vierailleet opiskelijaryhmien kanssa tutustumassa biokaasulaitostoimintaan – yhden ryhmän tuotoksena on syntynyt mm.video biojätteiden käsittelystä biokaasun tuottamiseksi, Envorin esimerkin mukaisesti. Myös tutkimusyhteistyöhön ovat kiinteästi kytkeytyneet opiskelijat – työtä on toteutettu opiskelijaprojektitöinä, opinnäytetöinä ja opiskelijoiden harjoittelujaksoilla.

Mikä sitten on ollut tämän onnistuneen oppilaitos-yritysyhteistyön edellytyksenä? Muukin kuin edellä mainittu kyky puhua samaa kieltä ja ymmärtää toisen tarpeita. Luonnollisesti, myös keskinäinen luottamus sekä kiinnostus ja halu yhteistyössä kehittää toimintaa. Yrityksessä on halu panostaa tulevaisuuteen ja kehitykseen. Yrityksessä osataan hallita omat resurssit, tunnetaan ja osataan tehdä yhteistyötä alan muiden osaajien kanssa, ja hyödyntää tätä optimaalisesti. Parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi yritys ohjaa ja tukee vahvasti mm. opiskelijaresursseilla tehtävää työtä omalla asiantuntemuksellaan. Oppilaitospuolella taas on tärkeää, että kyetään reagoimaan nopeasti yrityksessä esiin nouseviin tarpeisiin. Näitä tarpeita onnistutaan joustavasti hyödyntämään osana opetusta ja tutkimustoimintaa. Tutkimus on suoraan tarpeeseen kohdennettua ja soveltavaa, lähellä bisnestä ja tavoitteena konkreettinen hyöty sekä yritykselle että oppilaitokselle.

Yhteistyöllä eteenpäin

Teemu Aittamaa, tuotantojohtaja, Envor Biotech Oy
Maritta Kymäläinen, yliopettaja, HAMK, Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma

maanantai 2. toukokuuta 2016

Luke organisoi asiakkuustoimintansa ja lisää alueellista vaikuttavuutta

Luonnonvarakeskus Luken asiakastyötä uudistettiin ja organisoitiin alkuvuodesta omaksi tiimikseen. Tiimiin koottiin osaajia asiakasyhteistyön kasvattamiseen sekä alueellisten, kansallisten sekä kansainvälisten asiakkuuksien hoitoon. Tiimiä johtaa asiakkuusjohtaja Jutta Kauppi. Asiakkuustyön uudistamisella haetaan tiivistä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja pitkäkestoisia strategisia kumppanuuksia. Käytännön työssä toimialavastuulliset asiakaspäälliköt tunnistavat asiakkaiden tarpeita ja räätälöivät yhdessä tutkimuksen kanssa niihin sopivia ratkaisuehdotuksia. Asiakaspäälliköt vastaavat myös toimialansa isojen yritysten avainasiakastyöstä ja toimialan kehityksen seurannasta.

Asiakaspäälliköitä nimettiin seuraaville toimialoille:

Agrotoimiala Mikko Järvinen
Kiertotalous- ja energiatoimiala Juha-Matti Katajajuuri
Elintarvike- ja kauppatoimiala Erkki Vasara
Metsätoimiala Eero Mikkola

Keskeisille Luken toimipaikoille nimettiin lisäksi alueelliset asiakasvastaavat. He ylläpitävät yhteyksiä alueen Pk-yritysten, muiden kehittäjä-, koulutus- ja tutkimustahojen sekä alueellisten rahoittajien kanssa. Asiakaspäälliköt ja asiakasvastaavat raportoivat työstään asiakkuusjohtajalle.

Jokioinen on edelleen Luken suurin toimipaikka, Lukelaisia on Jokioisissa vajaat 400. Jokioisiin on sijoittunut tutkijoita kaikista yksiköistä ja siellä sijaitsee myös merkittävä elintarvikeketjun tutkimusinfrastruktuuri. Alueellisena asiakasvastaavana Jokioisten yksikössä toimii Marja Jalli.

Osana asiakkuustyön kehittämistä Lukessa nimitettiin myös maakunnalliset kummijohtajat. He verkostuvat alueen toimijoiden kanssa ja kummijohtajuuden tavoitteena kytkeä Luken tutkimustoiminta ja alueiden kehitystoiminta paremmin toisiinsa. Tässä työssä ovat mukana edellä mainitut alueelliset asiakkuusvastaavat, asiakaspäälliköt ja keskeisesti kunkin toimipaikan henkilöstö omalla osaamisellaan. Kummijohtajat tukevat maakuntia sekä alueellisia toimipaikkoja ja osallistuvat Luken osaamisen ja palveluiden markkinoimiseen koko Suomessa. Hämeessä kummijohtajia on neljä. He ovat Luken kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila, Vihreä teknologia yksikön johtaja Eeva-Liisa Ryhänen, Luonnonvarat ja biotuotanto yksikön johtaja Markku Järvenpää ja Uudet liiketoimintamahdollisuudet yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Asmo Honkanen.

Alueelliseen verkostoitumiseen ja LUO -verkoston toimintaan on siis tarjolla monenlaista osaamista.
Asiakastiimin yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.luke.fi/luke/asiakasvastaavat

Ollaan yhteydessä!

Erkki Vasara

ETM, Asiakaspäällikkö
Elintarvike- ja kauppa
Luonnonvarakeskus (Luke)
Myllytie 1, 31600 Jokioinen
p.029 532 6022
gsm 0400 699209
erkki.vasara@luke.fi
www.luke.fi

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Isojen asioiden kevät Brysselissä

Kevät on Brysselissä aivan nurkan takana. Kirsikkapuissa on jo pienet kukat ja linnut laulavat. Muutama lämmin päivä ja luonto puhkeaa kukkaloistoon.

Kevät on ollut vilkas myös  meillä Helsinki EU Officessamme. Olemme ottaneet vastaan lukuisia vierailuryhmiä Suomesta ja myös toimeksiantotehtäviä on ollut erittäin paljon. Se on erittäin hieno asia. Rohkaisenkin lämpimästi  teitä kaikkia ottamaan  meihin yhteyttä niin isoissa kuin pienissäkin EU-asioissa! Autamme mielellämme EU-rahoitukseen ja hankemaailmaan liittyvissä kysymyksissä, Brysselin vierailuissa tai vaikkapa EU-rahoituskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Myös neuvottelutilamme täällä Brysselissä ovat varattavissa.

Euroopan unionissa ja Brysselissä on muutoinkin  tapahtunut alkuvuonna paljon – niin myönteistä kuin kielteistäkin. Alueiden ja kaupunkien näkökulmasta kiinnostavaa on ollut huomata seuraavan EU:n rakennerahastokauden 2020+ edunvalvonnan jo alkaneen. Tämä on hyvä esimerkki EU:n pitkistä valmisteluprosesseista. Tuntuu siltä, että saimme juuri äsken nykyiset rakennerahasto-ohjelmat sovittua ja nyt katse on jo seuraavassa kehyksessä. Myös tässä asiassa on tärkeää olla ajoissa liikkeellä ja vaikuttamassa siihen, että myös Etelä-Suomen alueet olisivat jatkossakin rakennerahastojen piirissä. Vuoden 2017 alkupuolella julkistettava EU:n koheesiokertomus sisältää jo alustavat linjaukset tulevasta rakennerahastopolitiikasta.

Erityisen ajankohtainen asia on kiertotalous. Komissio antoi ns. kiertotalouspakettiesityksen joulukuussa ja nyt se on Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyssä. Kiertotalousaiheet heijastuvat voimakkaasti myös EU:n rahoitusohjelmiin. Tulevien vuosien aikana EU rahoittaa lukuisia kiertotalouteen liittyviä EU-hankkeita.

Myös kaupunkialueiden kehittämiseen liittyvät asiat ovat olleet paljon esillä tämän kevään aikana Hollannin ollessa EU:n puheenjohtajamaana. Toukokuun lopussa hyväksytään Amsterdamin EU-kokouksessa suuntaviivat älykkäälle, osallistavalle ja kestävälle kaupunkikehittämiselle. Myös niin sanottu älykäs alueellinen erikoistuminen edistyy eurooppalaisilla alueilla. Nyt on aika siirtyä älykkäistä suunnitelmista niiden toteuttamiseen.

Myös Iso-Britannian mahdollinen ero EU:sta, Brexit, puhututtaa. Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia paljon vähemmän. Mitä ero käytännössä tarkoittaisi? Itsenäistyykö Skotlanti ja hakeeko se EU-jäsenyyttä tavoitteenaan saada Iso-Britanniassa toimivat yritykset omalle maaperälleen? Käy niin tai näin, kyseessä ei kuitenkaan ole yhden yön asia. Eroon liittyvistä asioista neuvotellaan varmasti pitkään. Niin pitkään, että jotkut ovat arvelleet siihen mahtuvan jopa uuden kansanäänestyksenkin. Tällä hetkellä Iso-Britannian liike-elämä vastustaa voimakkaasti eroa EU:sta, mutta kansanäänestyksen tilanne on gallupien mukaan hyvin tasainen 50-50. Tunnelma on täällä Brysselissäkin odottava ja joitain EU-aloitteita on myös jätetty odottamaan äänestyksen tulosta.

Koko maailmaa järkyttäneet terroriteot Brysselissä jättivät toki erityisen surullisen jäljen tähän kevääseen. Iskut tapahtuivat viime viikolla ja tätä kirjoittaessani kaupunki on vielä hiljainen ihmisten ollessa pääsiäislomillaan. Valtava kukkameri meidänkin EU Officeamme lähimmällä metroasemalla, Maalbeekissa, muistuttaa minuakin joka päivä tapahtuneesta. Myös Brysselin lentokenttä on edelleen kiinni ja avautuu lähipäivinä – tosin vain 20%  toimintavolyymilla. Viennee useita kuukausia, ennen kuin lentokentän toiminta on palannut normaaliksi. Vahvana tunteena Brysselissä on kuitenkin päättäväisyys jatkaa kaupunkielämää mahdollisimman paljon, kuten ennenkin  – pelon ei pidä antaa voittaa.

Muutama lämmin päivä ja se on siinä – kevät!  Mielestäni kaunein vuodenaika Belgiassa. Eikä kevät ole enää kaukana Suomessakaan.  Nautitaan auringonpaisteesta ja lämmöstä.


Kirjoittaja Krista Taipale toimii Helsinki EU Officen päällikkönä Brysselissä

Krista Taipale, päällikkö
Helsinki EU Office, Bryssel
krista.taipale@helsinki.eu
www.helsinki.eu



maanantai 7. maaliskuuta 2016

Innostu innovoinnista!

Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä –hanke on käynnistynyt Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Toimintaa rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Koulutuskeskus Salpaus. Hanke kuuluu Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä hankeperheeseen.

Hankkeen teemat ovat elintarvikeketjun kehittäminen, resurssiviisaus, luomu-tuotanto ja maatilojen innovaatiot. Tutkimustiedon soveltaminen ja yhteistyö ovat oleellinen osa hanketta.
Etsimme vastauksia muun muassa kysymyksiin
- Miten toimitaan taloudellisesti kannattavasti ja ympäristö huomioiden?
- Miten edistetään luomu-tuotantoa Hämeessä?
- Miten huomioidaan erilaiset kuluttajat, näkökulmana terveys ja hyvinvointi?
- Miten järjestetään viljely ja eläinten ruokinta resurssiviisaasti?
- Miten parannetaan tuottajien ja eläinten hyvinvointia?
- Miten vähennetään hävikkiä tai hyödynnetään paremmin kakkoslaadun-tuotteita?
- Kehitetään reseptejä kotimaisista valkuaislähteistä, esim. härkäpavusta suurtalouksien käyttöön







Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat elintarvikeketjun asiantuntijat: koulutus, tutkimus, neuvonta, hallinto ja yritykset. Koska hanke on yhteistyöhanke, niin tervetulleita ovat kaikki elintarvikeketjun toimijat viljelijöistä kuluttajiin. Teemme yhteistyötä muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa.

Järjestämme seuraavan kahden vuoden aikana Innovaatioverstaita, havainto- ja luentopäiviä sekä opintomatkoja. Tervetuloa osallistumaan toimintaan ja seuraamaan meitä ja muita hankeperheeseen kuuluvia hankkeita Kasvua Hämeessä –sivustolle tai Facebookiin. Meidät löydät myös #InnoRuoka erilaisista yhteisöpalveluista kunhan hankkeen tapahtumat todenteolla pääsevät käyntiin.

Yhteystiedot toteuttajiin:
Riitta Lehtinen riitta.lehtinen(at)hamk.fi
Erkki Vasara erkki.vasara(at)luke.fi
Jukka Turta jukka.turta(at)salpaus.fi
Henna Erkamo henna.erkamo(at)salpaus.fi

Kokeillen kohti kevättä!

Kirjoittaja Riitta Lehtinen HAMKista on hankkeen projektipäällikkö.
Kuvat Verna Rinta-aho.

tiistai 23. helmikuuta 2016

FRESHABIT LIFE IP -hanke käynnistyi

FRESHABIT LIFE IP –hanke on lähtenyt käyntiin vuoden alussa. Valtakunnallinen, kuusi vuotta kestävä hanke on Suomen kaikkien aikojen isoin LIFE-hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 24,3 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus on noin 12 miljoonaa euroa, omarahoitusosuus 8 miljoonaa euroa ja integroitujen hankkeiden osuus on noin 4,3 miljoonaa euroa. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on pinta- ja pohjavedestä riippuvien luontotyyppien ja lajien tilan parantaminen valuma-aluetason toimenpiteiden avulla.

Hankealueita on yhteensä kahdeksan, ja aluekohtaiset painotukset vaihtelevat. Pohjoisin kohdealue on Lapissa sijaitseva Naamijoen valuma-alue, jossa vähennetään jokeen päätyvää ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Eteläisimmässä kohteessa Karjaanjoen alueella Uudellamaalla parannetaan raakun eli jokihelmisimpukan elinoloja monin eri tavoin.

Vanajaveden alueen kokonaisuuden budjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta noin 800 000 euroa saadaan EU:lta. Kaikki kohteet ovat Natura2000-kohteita ja sijaitsevat Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kunnostustoimenpiteiden osarahoittajina toimivat alueen ELY-keskukset. Kohteista kaksi, Ormajärvi ja Kukkia, on latvavesiä, joiden valuma-alueilla on tarkoitus tehdä kunnostustoimenpiteitä, mm. rakentaa ravinteita pidättäviä kosteikkoja. Lintujärviä on viisi: Hämeessä sijaitsevat Hattelmalanjärvi Hämeenlinnassa ja Ansionjärvi Hausjärvellä sekä Pirkanmaalla Saarioisjärvi Valkeakoskella, Tykölänjärvi Valkeakosken ja Pälkäneen alueella ja Ahtialanjärvi Lempäälässä. Lintujärvillä monipuoliset toimenpiteet pitävät sisällään mm. ruoppauksia ja vesikasvillisuuden niittoa. Lisäksi on tarkoitus kunnostaa Vanajaveden lintuluotoja. Kohteiden kasvistoa ja linnustoa ja muuta eliöstöä (erityisesti direktiivilajeja) sekä vedenlaatua seurataan hankkeen aikana. Hankkeessa parannetaan myös kohteisiin liittyviä virkistyskäyttömahdollisuuksia: uusitaan pitkospuita, tehdään polkuja ja reittejä ja rakennetaan muutamia lintutorneja ja piilokojuja lintujen tarkkailua varten.

Vanajavesikeskuksen lisäksi alueellisessa hankkeessa on neljä kumppania: Etelä-Hämeen Luonnonsuojelupiiri toteuttaa vesistölähettilästoimintaa, tukee järvien hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa sekä suunnittelee ja toteuttaa luontopolkuja. Suomen ympäristökeskus SYKE, Lammin biologinen asema ja Luonnonvarakeskus LUKE tekevät mallinnustyötä, arvioivat ekosysteemipalveluiden tilaa sekä tutkivat ympäristön tilaa.

Joissakin hankkeen kohteissa suunnitelmat ovat jo hyvin pitkällä ja toimenpiteitä voidaan toteuttaa jo ensi kesän aikana. Osa toimenpiteistä vaatii luvitusta, jolloin työn touhuun päästään vasta lupaprosessin jälkeen. Osalla kohteista vasta aloitetaan hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta. Työtä on paljon mutta onneksi hankkeella on vielä kuusi vuotta edessään!

Kirjoittaja Eeva Einola, hankekoordinaattori, FRESHABIT LIFE IP, Vanajavesikeskus

maanantai 8. helmikuuta 2016

Onnistumisia ja tavoitteita

Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymä, LUO Luonnonvara-alan verkosto, käynnistyi vuoden 2014 alussa. Tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana olemme onnistuneet lisäämään hedelmällistä yhteistyötä. Tuloksia on saavutettu tutkimus- ja kehittämisyhteistyön lisääntyessä sekä oppimisympäristöjen yhteiskäytössä. Useat yhteistyöhankkeet ovat saaneet rahoitusta. Oppimisympäristöjä ja opetusresursseja on hyödynnetty yli organisaatiorajojen. Uuden liiketoiminnan synnyttäminen on ollut haastavin tavoitteemme.

Aktiiviset ja osaavat asiantuntijat HAMKista, Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta ja Luonnonvarakeskus Lukesta sekä elinkeinoyhtiöistä, yrityksistä ja järjestöistä ovat tehneet yhteistä työtä. Kiitos kaikille -yhteistyön käynnistämisessä on ollut mukana yli 250 henkilöä. Verkoston järjestämiin tapaamisiin ja tapahtumiin on osallistunut yli 500 osallistujaa. Tiedotusluontoisesti yhteistyöstä on kerrottu noin 1000 henkilölle kasvotusten. Lisäksi LUO-verkosto oli näyttävästi esillä SunShine PopUp-puistossa, jossa vieraili yli 11 000 kävijää. LUO-verkoston toimijat näkyivät myös Enterprise 2015 –tapahtumassa yhteisosastolla sekä paneelikeskustelussa Hämeenlinnan Verkatehtaalla.


Osallistumisen hyötyjä

LUO-verkosto on ollut case-esimerkkinä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Innospring Catch –hankkeessa (TEKES). Hankkeessa tutkitaan yhteiskehittelyä (co-creation) erilaisissa yrityksissä, yhteisöissä ja verkostoissa. LUTin toimijat tekivät kyselyn LUO-verkoston nykytilasta ja yhteistyön koetuista hyödyistä. Kyselyn mukaan tärkeimmät syyt osallistua LUO-yhteistyöhön ovat:

verkostoituminen
muiden toimijoiden osaamiseen tutustuminen
ajatusten ja tietojen vaihto
uudenlaisten yhteistyömuotojen löytäminen
yhteistyön näkyväksi tekeminen
lisärahoituksen saaminen
yhteisten kehittämishankkeiden käynnistäminen
yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että aktiivisesti yhteistyöhön osallistuneet kokevat saaneensa enemmän hyötyjä kuin vähemmän aktiiviset. Aktiiviset osallistujat ovat saaneet uusia ideoita, osaamista ja luoneet uutta yhteistyötä verkoston kautta. Yhteisesti suunnitellut kehittämishankkeet ovat saaneet rahoitusta. Toimijat ovat tunnistaneet yhteistyömahdollisuuksia resurssien käytössä yli organisaatiorajojen.

Asiantuntijat, jotka ovat osallistuneet LUO-verkoston toimintaan, ovat kokeneet hyötyvänsä yhteistyöstä myös henkilökohtaisella tasolla. Yhteistyö on mahdollistanut sosiaalisten verkostojen laajentamisen. Myös asiakaskontaktit ovat lisääntyneet. Yhteistyön on koettu lisäävän myös vaikutusmahdollisuuksia työssä.


Tavoitteena on lisätä yritysyhteistyötä

Tulevaisuuden tavoitteena on vahvistaa LUO-verkoston toimintaa ja lisätä yhteistyötä yritysten kanssa. Tavoitteena on kokeilujen kautta rakentaa toimintamallia, jossa opetus- ja tutkimusympäristöjen yhteiskäyttö sekä yhteiskehittäminen ovat mahdollisia ja osallistujille hyödyllisiä. Parhaimmillaan yhteistyön kautta syntyy uutta liiketoimintaa sekä kestävää kasvua.


LUO-verkoston paneeli Biotaloudesta kasvua Enterprise 2015 -tapahtumassa 7.10.2015 Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Lavalla Mona-Anitta Riihimäki (HAMK), Jutta Kauppi (Luke), Timo Liukko (First Round Oy) ja Juha Pohjala (Masinotek Oy). Kuvaaja Jenni Mankonen.

Kirjoittaja Anne Horila on LUO-verkoston projektipäällikkö.