tiistai 17. toukokuuta 2016

Onnistunutta oppilaitos-yritysyhteistyötä


Saimme Annelta toiveen kirjoittaa pitkäaikaisesta yhteistyöstämme HAMKin ja Envor Biotechin välillä, mm. mitkä asiat koemme tärkeiksi oppilaitos-yritysyhteistyössä.  Tätähän piti pysähtyä miettimään. Yhteistyömme on alkanut niin luonnollisesti ja edennyt omalla painollaan sen enempää yrittämättä jo noin seitsemän vuoden ajan – HAMK on tarjonnut tutkimusapua Envor Biotechin biokaasulaitoksella esiin tulleisiin kysymyksiin ja Envor on tarjonnut hyviä työelämäprojekteja opiskelijoille. Tehtävät ovat vaihdelleet yksittäisistä laboratorioanalysoinneista laajempiin tutkimusprojekteihin, joita on toteutettu osin opetukseen linkittyen.  Yhteistyötä on tehty joko kahdenkeskisenä tai niin, että Envor on ollut mukana HAMKin toteuttamissa laajemmissa julkisissa tutkimushankkeissa. Toisaalta, Envor Biotech on tarjonnut ison mittakaavan ”oppimisympäristön” bioprosessialan opiskelijoille työelämää ajatellen. Puhelinsoitto tai sähköpostia toiselle, siitä se lähtee liikkeelle.  Taustalla on tieto toisen osaamisesta ja ymmärrys toisen tarpeista – kyky puhua samaa kieltä.

Biokaasulaitoksen työntekijöiden päätehtävä on vastata perustoiminnan sujumisesta. Meille tulee jatkuvana virtana erilaisia biojätteitä ja lietteitä, joiden käsittely on hoidettava ajallaan ja hallitusti. Prosessin on pyörittävä aina raaka-aineen vastaanotosta lopputuotteiden, eli biokaasun ja mädätysjäännöksen käsittelyyn saumattomasti. Aivan vastaavasti kuin kaikessa prosessiteollisuudessa, tuotantolaitoksen on keskityttävä perustehtävän suorittamiseen, eikä prosesseissa ole juurikaan mahdollista tehdä tutkimuksellisia testauksia, jotka aiheuttaisivat katkoksia normiajoon.  Me Envorilla pidetään kuitenkin tärkeänä, että prosesseja tehostetaan ja kehitetään koko ajan ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa, kun sitä on tarjolla. Tämä on välttämätöntä myös koko biokaasualan kehittymisen kannalta – on katsottava eteenpäin ja jonkun on aina ensimmäisenä tuotava laitosmittakaavaan uusia ratkaisuja.  Toisaalta, tuotteita pitää kehittää jatkuvasti, mikä biokaasulaitoksella tarkoittaa sekä biokaasun että mädätysjäännöksen jalostamista korkea-arvoisimmiksi tuotteiksi. Voidaankin sanoa, että juuri nämä kaikki edellä mainitut – sekä prosessihallinta että prosessi- ja tuotekehitys – ovat olleet meidän keskeiset yhteistyön kohteet.

Meillä HAMKissa taas on vahva biokaasuprosessituntemus - teimme alan tutkimusta ja koulutusta jo ennen kuin yhteistyö Envorin kanssa alkoi. Ison mittakaavan biokaasulaitoksen sijoittuminen tähän ihan lähelle antoi meille merkittävää lisäpotkua ja toimintamahdollisuuksia. Teki työstä huippumielenkiintoista! Paitsi tutkimusmielessä niin myös opetuspuolella. Monesti olemme vierailleet opiskelijaryhmien kanssa tutustumassa biokaasulaitostoimintaan – yhden ryhmän tuotoksena on syntynyt mm.video biojätteiden käsittelystä biokaasun tuottamiseksi, Envorin esimerkin mukaisesti. Myös tutkimusyhteistyöhön ovat kiinteästi kytkeytyneet opiskelijat – työtä on toteutettu opiskelijaprojektitöinä, opinnäytetöinä ja opiskelijoiden harjoittelujaksoilla.

Mikä sitten on ollut tämän onnistuneen oppilaitos-yritysyhteistyön edellytyksenä? Muukin kuin edellä mainittu kyky puhua samaa kieltä ja ymmärtää toisen tarpeita. Luonnollisesti, myös keskinäinen luottamus sekä kiinnostus ja halu yhteistyössä kehittää toimintaa. Yrityksessä on halu panostaa tulevaisuuteen ja kehitykseen. Yrityksessä osataan hallita omat resurssit, tunnetaan ja osataan tehdä yhteistyötä alan muiden osaajien kanssa, ja hyödyntää tätä optimaalisesti. Parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi yritys ohjaa ja tukee vahvasti mm. opiskelijaresursseilla tehtävää työtä omalla asiantuntemuksellaan. Oppilaitospuolella taas on tärkeää, että kyetään reagoimaan nopeasti yrityksessä esiin nouseviin tarpeisiin. Näitä tarpeita onnistutaan joustavasti hyödyntämään osana opetusta ja tutkimustoimintaa. Tutkimus on suoraan tarpeeseen kohdennettua ja soveltavaa, lähellä bisnestä ja tavoitteena konkreettinen hyöty sekä yritykselle että oppilaitokselle.

Yhteistyöllä eteenpäin

Teemu Aittamaa, tuotantojohtaja, Envor Biotech Oy
Maritta Kymäläinen, yliopettaja, HAMK, Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma

maanantai 2. toukokuuta 2016

Luke organisoi asiakkuustoimintansa ja lisää alueellista vaikuttavuutta

Luonnonvarakeskus Luken asiakastyötä uudistettiin ja organisoitiin alkuvuodesta omaksi tiimikseen. Tiimiin koottiin osaajia asiakasyhteistyön kasvattamiseen sekä alueellisten, kansallisten sekä kansainvälisten asiakkuuksien hoitoon. Tiimiä johtaa asiakkuusjohtaja Jutta Kauppi. Asiakkuustyön uudistamisella haetaan tiivistä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja pitkäkestoisia strategisia kumppanuuksia. Käytännön työssä toimialavastuulliset asiakaspäälliköt tunnistavat asiakkaiden tarpeita ja räätälöivät yhdessä tutkimuksen kanssa niihin sopivia ratkaisuehdotuksia. Asiakaspäälliköt vastaavat myös toimialansa isojen yritysten avainasiakastyöstä ja toimialan kehityksen seurannasta.

Asiakaspäälliköitä nimettiin seuraaville toimialoille:

Agrotoimiala Mikko Järvinen
Kiertotalous- ja energiatoimiala Juha-Matti Katajajuuri
Elintarvike- ja kauppatoimiala Erkki Vasara
Metsätoimiala Eero Mikkola

Keskeisille Luken toimipaikoille nimettiin lisäksi alueelliset asiakasvastaavat. He ylläpitävät yhteyksiä alueen Pk-yritysten, muiden kehittäjä-, koulutus- ja tutkimustahojen sekä alueellisten rahoittajien kanssa. Asiakaspäälliköt ja asiakasvastaavat raportoivat työstään asiakkuusjohtajalle.

Jokioinen on edelleen Luken suurin toimipaikka, Lukelaisia on Jokioisissa vajaat 400. Jokioisiin on sijoittunut tutkijoita kaikista yksiköistä ja siellä sijaitsee myös merkittävä elintarvikeketjun tutkimusinfrastruktuuri. Alueellisena asiakasvastaavana Jokioisten yksikössä toimii Marja Jalli.

Osana asiakkuustyön kehittämistä Lukessa nimitettiin myös maakunnalliset kummijohtajat. He verkostuvat alueen toimijoiden kanssa ja kummijohtajuuden tavoitteena kytkeä Luken tutkimustoiminta ja alueiden kehitystoiminta paremmin toisiinsa. Tässä työssä ovat mukana edellä mainitut alueelliset asiakkuusvastaavat, asiakaspäälliköt ja keskeisesti kunkin toimipaikan henkilöstö omalla osaamisellaan. Kummijohtajat tukevat maakuntia sekä alueellisia toimipaikkoja ja osallistuvat Luken osaamisen ja palveluiden markkinoimiseen koko Suomessa. Hämeessä kummijohtajia on neljä. He ovat Luken kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila, Vihreä teknologia yksikön johtaja Eeva-Liisa Ryhänen, Luonnonvarat ja biotuotanto yksikön johtaja Markku Järvenpää ja Uudet liiketoimintamahdollisuudet yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Asmo Honkanen.

Alueelliseen verkostoitumiseen ja LUO -verkoston toimintaan on siis tarjolla monenlaista osaamista.
Asiakastiimin yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.luke.fi/luke/asiakasvastaavat

Ollaan yhteydessä!

Erkki Vasara

ETM, Asiakaspäällikkö
Elintarvike- ja kauppa
Luonnonvarakeskus (Luke)
Myllytie 1, 31600 Jokioinen
p.029 532 6022
gsm 0400 699209
erkki.vasara@luke.fi
www.luke.fi