Yhteistyöllä uusi iso kehittämisaskel

Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymä, tuttavallisemmin LUO Luonnonvara-alan verkosto, käynnistyi vuoden 2014 alussa. Tavoitteena on ollut tutkimus- ja kehittämisyhteistyön lisääminen, oppimisympäristöjen yhteiskäyttö sekä uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä. 

Osaajien verkosto on vahvistunut. Olemme saavuttaneet yhdessä onnistumisia ja hyötyjä. Yli 80 henkilöä on ollut mukana asettamassa yhteistyön tavoitteita. Yhteistyöhön on osallistunut yli 270 osaajaa. Tiedotusluon-toisesti LUO-verkostosta on kerrottu yli 1000 henkilölle kasvotusten. Lisäksi LUO-verkosto oli esillä SunShine PopUp puistossa vuonna 2015. Puistossa kävi yli 11 000 ihmistä. Kaukaisimmat vieraat olivat Afrikasta ja Alaskasta. Lisäksi LUO-verkosto ja SunShine PopUp case ovat esillä ISPIM Innovaatiokonferenssissa Portugalissa kesäkuussa 2016. 

Olemme yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet kehittämishankkeita. On haluttu saada yhdessä aikaan vaikuttavampaa kehittämistyötä. Oppimisympäristöjä sekä opetus- ja tutkimusosaamista on hyödynnetty yhteisissä koulutuksissa ja kehittämistyössä. Osaamista ja tutkittua tietoa on pyritty välittämään helposti hyödynnettäväksi. Kehittämistyön tuloksista voi lukea lisää 

www.hamk.fi/luo 

sivuilta löytyvästä loppuraportista. Kirjoitimme yhdessä myös julkaisun. Lue lisää yhteistyöverkoston käynnistämisestä, toimintatavoista ja tuloksista:

https://publications.theseus.fi/handle/10024/113319.

Issuu-julkaisualustan kautta voit lukea eKirjaa eri päätelaitteilla eikä se vaadi lukijalta tiedoston lataamista: https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_luojulkaisu_2016_ekirja.

LUO Next Step – uusi iso kehittämisaskel

Reilun kahden vuoden aikana on rakennettu vahva pohja koulutus-tutkimustoimijoiden yhteistyölle. Seuraavana tavoitteena on vahvistaa oppimis- ja tutkimusympäristöjen yhteiskehittämistä syventämällä yhteistyötä yritysten kanssa. Toimintaympäristöjen kehittäminen koulutus-tutkimus-yritysyhteistyöllä nähdään kilpailute-kijänä ja uudistumiskyvyn edistäjänä. Tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja uutta liiketoimintaa bio- ja kiertotaloustoimintaympäristössä. Kehittämistyölle on haettu EAKR-rahoitusta vuoden 2018 loppuun saakka. Uutta liiketoimintaa ja kestävää kasvua – LUO Next Step hankkeen tavoitteena on  

• luoda toimintamalli koulutus-tutkimus-yritysyhteistyölle. 

• kehittää yhdessä yritysten kanssa oppimis-tutkimusympäristöjä (innovaatio- ja oppimisympäristöt). 

• testata innovaatio-ja kokeiluympäristöjä yrityksen kanssa (10 yritystä). 

• luoda kokonaiskuva materiaalivirroista ja niiden kierrätyksen nykytilasta alueella (10 yritykselle kartoitus). 

• vahvistaa pk-sektorin bio- ja kiertotalousyrittäjyyttä Kanta-Hämeen alueella. 

• vahvistaa kiertotaloutta edistäviä verkostoja ja toimintatapoja alueella. 

• luoda valmiudet uudenlaiselle ja joustavalle ympäristövaikutusten arvioinnille. Kehitystyön ytimenä on uuden sensorin kehittäminen/valmistaminen koulutus-tutkimus-yritysyhteistyönä. 

Toivottavasti LUO Next Step saa myönteisen rahoituspäätöksen. 

Kiitos hyvästä yhteistyöstä ja menestystä tulevaan

On ollut hienoa olla uuden äärellä ja tehdä yhteistyötä teidän osaavien ammattilaisten kanssa. Kiitän tästä yhteisestä kehittämismatkasta ja toivotan menestystä tulevaan. 

Jatkossa voit olla LUO-asioissa yhteydessä 

Monaan (mona-anitta.riihimaki@hamk.fi) ja Tapaniin (tapani.poykko@hamk.fi)

Kukoistavaa kesää ja onnellisia hetkiä!  

Kirjoittaja Anne Horila on LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikkö

Onnistunutta oppilaitos-yritysyhteistyötä

Saimme Annelta toiveen kirjoittaa pitkäaikaisesta yhteistyöstämme HAMKin ja Envor Biotechin välillä, mm. mitkä asiat koemme tärkeiksi oppilaitos-yritysyhteistyössä.  Tätähän piti pysähtyä miettimään. Yhteistyömme on alkanut niin luonnollisesti ja edennyt omalla painollaan sen enempää yrittämättä jo noin seitsemän vuoden ajan – HAMK on tarjonnut tutkimusapua Envor Biotechin biokaasulaitoksella esiin tulleisiin kysymyksiin ja Envor on tarjonnut hyviä työelämäprojekteja opiskelijoille. Tehtävät ovat vaihdelleet yksittäisistä laboratorioanalysoinneista laajempiin tutkimusprojekteihin, joita on toteutettu osin opetukseen linkittyen.  Yhteistyötä on tehty joko kahdenkeskisenä tai niin, että Envor on ollut mukana HAMKin toteuttamissa laajemmissa julkisissa tutkimushankkeissa. Toisaalta, Envor Biotech on tarjonnut ison mittakaavan ”oppimisympäristön” bioprosessialan opiskelijoille työelämää ajatellen. Puhelinsoitto tai sähköpostia toiselle, siitä se lähtee liikkeelle.  Taustalla on tieto toisen osaamisesta ja ymmärrys toisen tarpeista – kyky puhua samaa kieltä.

Biokaasulaitoksen työntekijöiden päätehtävä on vastata perustoiminnan sujumisesta. Meille tulee jatkuvana virtana erilaisia biojätteitä ja lietteitä, joiden käsittely on hoidettava ajallaan ja hallitusti. Prosessin on pyörittävä aina raaka-aineen vastaanotosta lopputuotteiden, eli biokaasun ja mädätysjäännöksen käsittelyyn saumattomasti. Aivan vastaavasti kuin kaikessa prosessiteollisuudessa, tuotantolaitoksen on keskityttävä perustehtävän suorittamiseen, eikä prosesseissa ole juurikaan mahdollista tehdä tutkimuksellisia testauksia, jotka aiheuttaisivat katkoksia normiajoon.  Me Envorilla pidetään kuitenkin tärkeänä, että prosesseja tehostetaan ja kehitetään koko ajan ja otetaan käyttöön uutta teknologiaa, kun sitä on tarjolla. Tämä on välttämätöntä myös koko biokaasualan kehittymisen kannalta – on katsottava eteenpäin ja jonkun on aina ensimmäisenä tuotava laitosmittakaavaan uusia ratkaisuja.  Toisaalta, tuotteita pitää kehittää jatkuvasti, mikä biokaasulaitoksella tarkoittaa sekä biokaasun että mädätysjäännöksen jalostamista korkea-arvoisimmiksi tuotteiksi. Voidaankin sanoa, että juuri nämä kaikki edellä mainitut – sekä prosessihallinta että prosessi- ja tuotekehitys – ovat olleet meidän keskeiset yhteistyön kohteet.

Meillä HAMKissa taas on vahva biokaasuprosessituntemus - teimme alan tutkimusta ja koulutusta jo ennen kuin yhteistyö Envorin kanssa alkoi. Ison mittakaavan biokaasulaitoksen sijoittuminen tähän ihan lähelle antoi meille merkittävää lisäpotkua ja toimintamahdollisuuksia. Teki työstä huippumielenkiintoista! Paitsi tutkimusmielessä niin myös opetuspuolella. Monesti olemme vierailleet opiskelijaryhmien kanssa tutustumassa biokaasulaitostoimintaan – yhden ryhmän tuotoksena on syntynyt mm.video biojätteiden käsittelystä biokaasun tuottamiseksi, Envorin esimerkin mukaisesti. Myös tutkimusyhteistyöhön ovat kiinteästi kytkeytyneet opiskelijat – työtä on toteutettu opiskelijaprojektitöinä, opinnäytetöinä ja opiskelijoiden harjoittelujaksoilla.

Mikä sitten on ollut tämän onnistuneen oppilaitos-yritysyhteistyön edellytyksenä? Muukin kuin edellä mainittu kyky puhua samaa kieltä ja ymmärtää toisen tarpeita. Luonnollisesti, myös keskinäinen luottamus sekä kiinnostus ja halu yhteistyössä kehittää toimintaa. Yrityksessä on halu panostaa tulevaisuuteen ja kehitykseen. Yrityksessä osataan hallita omat resurssit, tunnetaan ja osataan tehdä yhteistyötä alan muiden osaajien kanssa, ja hyödyntää tätä optimaalisesti. Parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi yritys ohjaa ja tukee vahvasti mm. opiskelijaresursseilla tehtävää työtä omalla asiantuntemuksellaan. Oppilaitospuolella taas on tärkeää, että kyetään reagoimaan nopeasti yrityksessä esiin nouseviin tarpeisiin. Näitä tarpeita onnistutaan joustavasti hyödyntämään osana opetusta ja tutkimustoimintaa. Tutkimus on suoraan tarpeeseen kohdennettua ja soveltavaa, lähellä bisnestä ja tavoitteena konkreettinen hyöty sekä yritykselle että oppilaitokselle.

Yhteistyöllä eteenpäin

Teemu Aittamaa, tuotantojohtaja, Envor Biotech Oy
Maritta Kymäläinen, yliopettaja, HAMK, Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma

Luke organisoi asiakkuustoimintansa ja lisää alueellista vaikuttavuutta

Luonnonvarakeskus Luken asiakastyötä uudistettiin ja organisoitiin alkuvuodesta omaksi tiimikseen. Tiimiin koottiin osaajia asiakasyhteistyön kasvattamiseen sekä alueellisten, kansallisten sekä kansainvälisten asiakkuuksien hoitoon. Tiimiä johtaa asiakkuusjohtaja Jutta Kauppi. Asiakkuustyön uudistamisella haetaan tiivistä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa ja pitkäkestoisia strategisia kumppanuuksia. Käytännön työssä toimialavastuulliset asiakaspäälliköt tunnistavat asiakkaiden tarpeita ja räätälöivät yhdessä tutkimuksen kanssa niihin sopivia ratkaisuehdotuksia. Asiakaspäälliköt vastaavat myös toimialansa isojen yritysten avainasiakastyöstä ja toimialan kehityksen seurannasta.

Asiakaspäälliköitä nimettiin seuraaville toimialoille:

Agrotoimiala Mikko Järvinen
Kiertotalous- ja energiatoimiala Juha-Matti Katajajuuri
Elintarvike- ja kauppatoimiala Erkki Vasara
Metsätoimiala Eero Mikkola

Keskeisille Luken toimipaikoille nimettiin lisäksi alueelliset asiakasvastaavat. He ylläpitävät yhteyksiä alueen Pk-yritysten, muiden kehittäjä-, koulutus- ja tutkimustahojen sekä alueellisten rahoittajien kanssa. Asiakaspäälliköt ja asiakasvastaavat raportoivat työstään asiakkuusjohtajalle.

Jokioinen on edelleen Luken suurin toimipaikka, Lukelaisia on Jokioisissa vajaat 400. Jokioisiin on sijoittunut tutkijoita kaikista yksiköistä ja siellä sijaitsee myös merkittävä elintarvikeketjun tutkimusinfrastruktuuri. Alueellisena asiakasvastaavana Jokioisten yksikössä toimii Marja Jalli.

Osana asiakkuustyön kehittämistä Lukessa nimitettiin myös maakunnalliset kummijohtajat. He verkostuvat alueen toimijoiden kanssa ja kummijohtajuuden tavoitteena kytkeä Luken tutkimustoiminta ja alueiden kehitystoiminta paremmin toisiinsa. Tässä työssä ovat mukana edellä mainitut alueelliset asiakkuusvastaavat, asiakaspäälliköt ja keskeisesti kunkin toimipaikan henkilöstö omalla osaamisellaan. Kummijohtajat tukevat maakuntia sekä alueellisia toimipaikkoja ja osallistuvat Luken osaamisen ja palveluiden markkinoimiseen koko Suomessa. Hämeessä kummijohtajia on neljä. He ovat Luken kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila, Vihreä teknologia yksikön johtaja Eeva-Liisa Ryhänen, Luonnonvarat ja biotuotanto yksikön johtaja Markku Järvenpää ja Uudet liiketoimintamahdollisuudet yksikön tutkimus- ja kehittämispäällikkö Asmo Honkanen.

Alueelliseen verkostoitumiseen ja LUO -verkoston toimintaan on siis tarjolla monenlaista osaamista.
Asiakastiimin yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.luke.fi/luke/asiakasvastaavat

Ollaan yhteydessä!

Erkki Vasara

ETM, Asiakaspäällikkö
Elintarvike- ja kauppa
Luonnonvarakeskus (Luke)
Myllytie 1, 31600 Jokioinen
p.029 532 6022
gsm 0400 699209
erkki.vasara@luke.fi
www.luke.fi

Isojen asioiden kevät Brysselissä

Kevät on Brysselissä aivan nurkan takana. Kirsikkapuissa on jo pienet kukat ja linnut laulavat. Muutama lämmin päivä ja luonto puhkeaa kukkaloistoon.

Kevät on ollut vilkas myös  meillä Helsinki EU Officessamme. Olemme ottaneet vastaan lukuisia vierailuryhmiä Suomesta ja myös toimeksiantotehtäviä on ollut erittäin paljon. Se on erittäin hieno asia. Rohkaisenkin lämpimästi  teitä kaikkia ottamaan  meihin yhteyttä niin isoissa kuin pienissäkin EU-asioissa! Autamme mielellämme EU-rahoitukseen ja hankemaailmaan liittyvissä kysymyksissä, Brysselin vierailuissa tai vaikkapa EU-rahoituskoulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Myös neuvottelutilamme täällä Brysselissä ovat varattavissa.

Euroopan unionissa ja Brysselissä on muutoinkin  tapahtunut alkuvuonna paljon – niin myönteistä kuin kielteistäkin. Alueiden ja kaupunkien näkökulmasta kiinnostavaa on ollut huomata seuraavan EU:n rakennerahastokauden 2020+ edunvalvonnan jo alkaneen. Tämä on hyvä esimerkki EU:n pitkistä valmisteluprosesseista. Tuntuu siltä, että saimme juuri äsken nykyiset rakennerahasto-ohjelmat sovittua ja nyt katse on jo seuraavassa kehyksessä. Myös tässä asiassa on tärkeää olla ajoissa liikkeellä ja vaikuttamassa siihen, että myös Etelä-Suomen alueet olisivat jatkossakin rakennerahastojen piirissä. Vuoden 2017 alkupuolella julkistettava EU:n koheesiokertomus sisältää jo alustavat linjaukset tulevasta rakennerahastopolitiikasta.

Erityisen ajankohtainen asia on kiertotalous. Komissio antoi ns. kiertotalouspakettiesityksen joulukuussa ja nyt se on Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyssä. Kiertotalousaiheet heijastuvat voimakkaasti myös EU:n rahoitusohjelmiin. Tulevien vuosien aikana EU rahoittaa lukuisia kiertotalouteen liittyviä EU-hankkeita.

Myös kaupunkialueiden kehittämiseen liittyvät asiat ovat olleet paljon esillä tämän kevään aikana Hollannin ollessa EU:n puheenjohtajamaana. Toukokuun lopussa hyväksytään Amsterdamin EU-kokouksessa suuntaviivat älykkäälle, osallistavalle ja kestävälle kaupunkikehittämiselle. Myös niin sanottu älykäs alueellinen erikoistuminen edistyy eurooppalaisilla alueilla. Nyt on aika siirtyä älykkäistä suunnitelmista niiden toteuttamiseen.

Myös Iso-Britannian mahdollinen ero EU:sta, Brexit, puhututtaa. Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia paljon vähemmän. Mitä ero käytännössä tarkoittaisi? Itsenäistyykö Skotlanti ja hakeeko se EU-jäsenyyttä tavoitteenaan saada Iso-Britanniassa toimivat yritykset omalle maaperälleen? Käy niin tai näin, kyseessä ei kuitenkaan ole yhden yön asia. Eroon liittyvistä asioista neuvotellaan varmasti pitkään. Niin pitkään, että jotkut ovat arvelleet siihen mahtuvan jopa uuden kansanäänestyksenkin. Tällä hetkellä Iso-Britannian liike-elämä vastustaa voimakkaasti eroa EU:sta, mutta kansanäänestyksen tilanne on gallupien mukaan hyvin tasainen 50-50. Tunnelma on täällä Brysselissäkin odottava ja joitain EU-aloitteita on myös jätetty odottamaan äänestyksen tulosta.

Koko maailmaa järkyttäneet terroriteot Brysselissä jättivät toki erityisen surullisen jäljen tähän kevääseen. Iskut tapahtuivat viime viikolla ja tätä kirjoittaessani kaupunki on vielä hiljainen ihmisten ollessa pääsiäislomillaan. Valtava kukkameri meidänkin EU Officeamme lähimmällä metroasemalla, Maalbeekissa, muistuttaa minuakin joka päivä tapahtuneesta. Myös Brysselin lentokenttä on edelleen kiinni ja avautuu lähipäivinä – tosin vain 20%  toimintavolyymilla. Viennee useita kuukausia, ennen kuin lentokentän toiminta on palannut normaaliksi. Vahvana tunteena Brysselissä on kuitenkin päättäväisyys jatkaa kaupunkielämää mahdollisimman paljon, kuten ennenkin  – pelon ei pidä antaa voittaa.

Muutama lämmin päivä ja se on siinä – kevät!  Mielestäni kaunein vuodenaika Belgiassa. Eikä kevät ole enää kaukana Suomessakaan.  Nautitaan auringonpaisteesta ja lämmöstä.


Kirjoittaja Krista Taipale toimii Helsinki EU Officen päällikkönä Brysselissä

Krista Taipale, päällikkö
Helsinki EU Office, Bryssel
krista.taipale@helsinki.eu
www.helsinki.eu

Innostu innovoinnista!

Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä –hanke on käynnistynyt Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Toimintaa rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Koulutuskeskus Salpaus. Hanke kuuluu Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä hankeperheeseen.

Hankkeen teemat ovat elintarvikeketjun kehittäminen, resurssiviisaus, luomu-tuotanto ja maatilojen innovaatiot. Tutkimustiedon soveltaminen ja yhteistyö ovat oleellinen osa hanketta.
Etsimme vastauksia muun muassa kysymyksiin
- Miten toimitaan taloudellisesti kannattavasti ja ympäristö huomioiden?
- Miten edistetään luomu-tuotantoa Hämeessä?
- Miten huomioidaan erilaiset kuluttajat, näkökulmana terveys ja hyvinvointi?
- Miten järjestetään viljely ja eläinten ruokinta resurssiviisaasti?
- Miten parannetaan tuottajien ja eläinten hyvinvointia?
- Miten vähennetään hävikkiä tai hyödynnetään paremmin kakkoslaadun-tuotteita?
- Kehitetään reseptejä kotimaisista valkuaislähteistä, esim. härkäpavusta suurtalouksien käyttöön

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat elintarvikeketjun asiantuntijat: koulutus, tutkimus, neuvonta, hallinto ja yritykset. Koska hanke on yhteistyöhanke, niin tervetulleita ovat kaikki elintarvikeketjun toimijat viljelijöistä kuluttajiin. Teemme yhteistyötä muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa.

Järjestämme seuraavan kahden vuoden aikana Innovaatioverstaita, havainto- ja luentopäiviä sekä opintomatkoja. Tervetuloa osallistumaan toimintaan ja seuraamaan meitä ja muita hankeperheeseen kuuluvia hankkeita Kasvua Hämeessä –sivustolle tai Facebookiin. Meidät löydät myös #InnoRuoka erilaisista yhteisöpalveluista kunhan hankkeen tapahtumat todenteolla pääsevät käyntiin.

Yhteystiedot toteuttajiin:
Riitta Lehtinen riitta.lehtinen(at)hamk.fi
Erkki Vasara erkki.vasara(at)luke.fi
Jukka Turta jukka.turta(at)salpaus.fi
Henna Erkamo henna.erkamo(at)salpaus.fi

Kokeillen kohti kevättä!

Kirjoittaja Riitta Lehtinen HAMKista on hankkeen projektipäällikkö.
Kuvat Verna Rinta-aho.

FRESHABIT LIFE IP -hanke käynnistyi

FRESHABIT LIFE IP –hanke on lähtenyt käyntiin vuoden alussa. Valtakunnallinen, kuusi vuotta kestävä hanke on Suomen kaikkien aikojen isoin LIFE-hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 24,3 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus on noin 12 miljoonaa euroa, omarahoitusosuus 8 miljoonaa euroa ja integroitujen hankkeiden osuus on noin 4,3 miljoonaa euroa. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on pinta- ja pohjavedestä riippuvien luontotyyppien ja lajien tilan parantaminen valuma-aluetason toimenpiteiden avulla.

Hankealueita on yhteensä kahdeksan, ja aluekohtaiset painotukset vaihtelevat. Pohjoisin kohdealue on Lapissa sijaitseva Naamijoen valuma-alue, jossa vähennetään jokeen päätyvää ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Eteläisimmässä kohteessa Karjaanjoen alueella Uudellamaalla parannetaan raakun eli jokihelmisimpukan elinoloja monin eri tavoin.

Vanajaveden alueen kokonaisuuden budjetti on noin 1,3 miljoonaa euroa, josta noin 800 000 euroa saadaan EU:lta. Kaikki kohteet ovat Natura2000-kohteita ja sijaitsevat Hämeessä ja Pirkanmaalla. Kunnostustoimenpiteiden osarahoittajina toimivat alueen ELY-keskukset. Kohteista kaksi, Ormajärvi ja Kukkia, on latvavesiä, joiden valuma-alueilla on tarkoitus tehdä kunnostustoimenpiteitä, mm. rakentaa ravinteita pidättäviä kosteikkoja. Lintujärviä on viisi: Hämeessä sijaitsevat Hattelmalanjärvi Hämeenlinnassa ja Ansionjärvi Hausjärvellä sekä Pirkanmaalla Saarioisjärvi Valkeakoskella, Tykölänjärvi Valkeakosken ja Pälkäneen alueella ja Ahtialanjärvi Lempäälässä. Lintujärvillä monipuoliset toimenpiteet pitävät sisällään mm. ruoppauksia ja vesikasvillisuuden niittoa. Lisäksi on tarkoitus kunnostaa Vanajaveden lintuluotoja. Kohteiden kasvistoa ja linnustoa ja muuta eliöstöä (erityisesti direktiivilajeja) sekä vedenlaatua seurataan hankkeen aikana. Hankkeessa parannetaan myös kohteisiin liittyviä virkistyskäyttömahdollisuuksia: uusitaan pitkospuita, tehdään polkuja ja reittejä ja rakennetaan muutamia lintutorneja ja piilokojuja lintujen tarkkailua varten.

Vanajavesikeskuksen lisäksi alueellisessa hankkeessa on neljä kumppania: Etelä-Hämeen Luonnonsuojelupiiri toteuttaa vesistölähettilästoimintaa, tukee järvien hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa sekä suunnittelee ja toteuttaa luontopolkuja. Suomen ympäristökeskus SYKE, Lammin biologinen asema ja Luonnonvarakeskus LUKE tekevät mallinnustyötä, arvioivat ekosysteemipalveluiden tilaa sekä tutkivat ympäristön tilaa.

Joissakin hankkeen kohteissa suunnitelmat ovat jo hyvin pitkällä ja toimenpiteitä voidaan toteuttaa jo ensi kesän aikana. Osa toimenpiteistä vaatii luvitusta, jolloin työn touhuun päästään vasta lupaprosessin jälkeen. Osalla kohteista vasta aloitetaan hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta. Työtä on paljon mutta onneksi hankkeella on vielä kuusi vuotta edessään!

Kirjoittaja Eeva Einola, hankekoordinaattori, FRESHABIT LIFE IP, Vanajavesikeskus

Onnistumisia ja tavoitteita

Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymä, LUO Luonnonvara-alan verkosto, käynnistyi vuoden 2014 alussa. Tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana olemme onnistuneet lisäämään hedelmällistä yhteistyötä. Tuloksia on saavutettu tutkimus- ja kehittämisyhteistyön lisääntyessä sekä oppimisympäristöjen yhteiskäytössä. Useat yhteistyöhankkeet ovat saaneet rahoitusta. Oppimisympäristöjä ja opetusresursseja on hyödynnetty yli organisaatiorajojen. Uuden liiketoiminnan synnyttäminen on ollut haastavin tavoitteemme.

Aktiiviset ja osaavat asiantuntijat HAMKista, Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta ja Luonnonvarakeskus Lukesta sekä elinkeinoyhtiöistä, yrityksistä ja järjestöistä ovat tehneet yhteistä työtä. Kiitos kaikille -yhteistyön käynnistämisessä on ollut mukana yli 250 henkilöä. Verkoston järjestämiin tapaamisiin ja tapahtumiin on osallistunut yli 500 osallistujaa. Tiedotusluontoisesti yhteistyöstä on kerrottu noin 1000 henkilölle kasvotusten. Lisäksi LUO-verkosto oli näyttävästi esillä SunShine PopUp-puistossa, jossa vieraili yli 11 000 kävijää. LUO-verkoston toimijat näkyivät myös Enterprise 2015 –tapahtumassa yhteisosastolla sekä paneelikeskustelussa Hämeenlinnan Verkatehtaalla.


Osallistumisen hyötyjä

LUO-verkosto on ollut case-esimerkkinä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Innospring Catch –hankkeessa (TEKES). Hankkeessa tutkitaan yhteiskehittelyä (co-creation) erilaisissa yrityksissä, yhteisöissä ja verkostoissa. LUTin toimijat tekivät kyselyn LUO-verkoston nykytilasta ja yhteistyön koetuista hyödyistä. Kyselyn mukaan tärkeimmät syyt osallistua LUO-yhteistyöhön ovat:

• verkostoituminen
• muiden toimijoiden osaamiseen tutustuminen
• ajatusten ja tietojen vaihto
• uudenlaisten yhteistyömuotojen löytäminen
• yhteistyön näkyväksi tekeminen
• lisärahoituksen saaminen
• yhteisten kehittämishankkeiden käynnistäminen
• yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että aktiivisesti yhteistyöhön osallistuneet kokevat saaneensa enemmän hyötyjä kuin vähemmän aktiiviset. Aktiiviset osallistujat ovat saaneet uusia ideoita, osaamista ja luoneet uutta yhteistyötä verkoston kautta. Yhteisesti suunnitellut kehittämishankkeet ovat saaneet rahoitusta. Toimijat ovat tunnistaneet yhteistyömahdollisuuksia resurssien käytössä yli organisaatiorajojen.

Asiantuntijat, jotka ovat osallistuneet LUO-verkoston toimintaan, ovat kokeneet hyötyvänsä yhteistyöstä myös henkilökohtaisella tasolla. Yhteistyö on mahdollistanut sosiaalisten verkostojen laajentamisen. Myös asiakaskontaktit ovat lisääntyneet. Yhteistyön on koettu lisäävän myös vaikutusmahdollisuuksia työssä.


Tavoitteena on lisätä yritysyhteistyötä

Tulevaisuuden tavoitteena on vahvistaa LUO-verkoston toimintaa ja lisätä yhteistyötä yritysten kanssa. Tavoitteena on kokeilujen kautta rakentaa toimintamallia, jossa opetus- ja tutkimusympäristöjen yhteiskäyttö sekä yhteiskehittäminen ovat mahdollisia ja osallistujille hyödyllisiä. Parhaimmillaan yhteistyön kautta syntyy uutta liiketoimintaa sekä kestävää kasvua.

LUO-verkoston paneeli Biotaloudesta kasvua Enterprise 2015 -tapahtumassa 7.10.2015 Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Lavalla Mona-Anitta Riihimäki (HAMK), Jutta Kauppi (Luke), Timo Liukko (First Round Oy) ja Juha Pohjala (Masinotek Oy). Kuvaaja Jenni Mankonen.

Kirjoittaja Anne Horila on LUO-verkoston projektipäällikkö.

Jouluiloa ja Menestystä vuodelle 2016!

Jouluiloa

ja 

Menestystä Vuodelle 2016!

Maaseuturahaston hankkeet kiinnostavat, mutta yritykset ratkaisevat lopullisen tuloksen

Manner-Suomen maaseutuohjelman seurantakomitea piti 17.11.2015 kokouksen, jossa todettiin maaseutuohjelman käynnistymisen sujuneen muihin maihin verrattuna kohtuullisen hyvin. Myös komission edustajat olivat tyytyväisiä Suomen ohjelman etenemiseen. Erityisesti kevään 2015 haun tulokset ovat olleet ympäristötavoitteiden kannalta erinomaiset. Koska osa toimenpiteistä on merkittävästi ylittänyt asetetut tavoitteet, joitakin ympäristökorvausten toimia esitetään rajattavaksi ohjelman rahoituksen riittävyyden takaamiseksi loppuohjelmakaudelle. Myös viljelijätukien maksut on pystytty hoitamaan ensimmäisten maiden joukossa koko Euroopassa. Sen sijaan yritys- ja hanketukien päätöksiä joudutaan valitettavasti vielä odottamaan tietojärjestelmien ongelmien johdosta.

Manner-Suomen maaseutuohjelman hankkeet ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta kahdella ensimmäisellä hakukerralla myös Hämeessä. Yhteensä ELY-keskusten rahoitusta on haettu Hämeen ELY-keskuksen alueelle (Kanta- ja Päijät-Häme) 42 hankkeeseen 10,4 milj. euroa. Suurin osa (noin 75 %) haetuista hankkeista kohdistui edellä mainittuihin kahteen maakuntaamme, mutta haetuissa hankkeissa on runsaasti myös alueiden välisiä hankkeita.
Hankkeet kohdistuvat hyvin alueellisen maaseutuohjelman painopisteisiin (ruoka, metsä, matkailu/palvelut ja asuminen). Yhdistävänä teemana alueellisessa suunnitelmassa ovat yrittäjyys ja biotalous. Käytettävissä oleva rahamäärä on noin 5 milj. euroa, jolloin hankkeiden valinnassa joudumme painottamaan alueellisia valintakriteereitä.

Olisimme kuitenkin odottaneet, että hankkeiden joukossa olisi ollut vieläkin enemmän uusia biotalouden innovaatioita ja yrityskytkentöjä. Hämeen alueelle tuodaan jalostettavaksi merkittäviä määriä maatalouden ja metsätalouden raaka-aineita, jolloin alueella on nykyisen elinkeinorakenteen pohjalta hyvät lähtökohdat biotalouden uusille kasvumahdollisuuksille. Hämeessä on myös merkittävää alan osaamista, tutkimusta ja koulutusta. Esimerkiksi hyödyntämällä Hämeen osaamispotentiaalia ja teknologian mahdollisuuksia biomassalla ja luonnonvaroilla voisi olla mahdollista entistä enemmän tuottaa merkittävää uutta arvonlisää. Tällöin alueemme toimijoiden ja yritysten pitäisi kuitenkin nähdä mahdollisuuksia perinteisten toimialojen lisäksi esimerkiksi uusissa biopohjaisissa tuotteissa, bioenergiassa, uusilla teknologian aloilla, korkean lisäarvon elintarvikkeissa, ravinteiden kierrätyksen sivuvirroissa, bioteknisesti tuotetuissa lääkkeissä, biotaloutta tukevien koneiden valmistuksessa ja palveluissa. Myös kansainvälinen ulottuvuus on hyvä pitää mielessä uusia ratkaisuja haettaessa.

Syksyn tulossuunnitelman mukaan Hämeen ELY-keskuksen alueella tavoitteena olisi vuoteen 2020 mennessä vaikuttaa maaseutuohjelman toimenpitein esimerkiksi noin 1800 henkilön koulutukseen, 340 toimintansa kehittävän yrityksen toimintaan ja luoda 250 uutta työpaikkaa. Nykyisessä taloustilanteessa suurimmat haasteet liittyvät nimenomaan uusien työpaikkojen luomiseen, sillä monet yritysten investoinnitkin tähtäävät toiminnan tehokkuuden parantamiseen ja olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseen. Koska maaseutuohjelmassa on voimakkaasti nostettu esiin uusien työpaikkojen syntyminen ja biotalouden innovaatiot, odotan tämän näkyvän entistä selkeämmin myös rahoitettavien hankkeiden valinnassa ja myös hankkeiden käytännön toiminnassa.

Maaseutuohjelman tavoitteiden valossa haluan herättää laajempaakin pohdintaa siitä, miten hankkeisiin saadaan mukaan mahdollisimman paljon käytännön yrittäjiä ja miten hankkeet suunnataan heidän tarpeidensa edistämiseen. Samalla hanketoimijoiden kannattaa pitää mielessä erilaiset hankemuodot ja tukitasot (60-100 % julkista tukea) kehittämishankkeissa, jolloin osa toimenpiteistä voidaan räätälöidä entistä paremmin myös yritysten tarpeista lähteneiksi. Myös yritysten kannattaa olla aktiivisia, jotta heidän toiveensa voidaan ottaa mahdollisimman hyvin toiminnassa huomioon. Rahaston nimestä huolimatta toimenpiteitä on mahdollista suunnata monille eri toimialoille maakuntamme kaikkiin kaupunkeihin, sillä vain keskeisimmät asemakaava-alueet on jätetty Kanta-Hämeessä maaseudun yritysrahoituksen ulkopuolelle. ELY-keskukset ja LEADER-ryhmät antavat mielellään lisätietoja yrityksen perustamiseen, kehittämiseen tai laajentamiseen tarjolla olevaista rahoitusmahdollisuuksista.

Meidän tehtävämme hallinnossa on vain auttaa yrityksiä mahdollisimman hyvin erilaisten suunnitelmien toteuttamisessa. Maaseutuohjelman tavoitteiden saavuttamisen ratkaisevat monilta keskeisiltä osin kuitenkin alueellamme toimivat eri alojen yrittäjät. Avainasemassa ovat toimintaansa kehittävät yritykset ja yrittäjät, jotka osaavat nähdä tulevien vuosien kehittämismahdollisuudet ja joiden ansiosta uusia työpaikkoja myös syntyy Hämeeseen.  

Kirjoittaja Kari Kivikko on Hämeen ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö.

Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2015 on luonnonvara-alan ja biotalouden vahva asiantuntija

Vuoden 2015 LUO yhteistyöosaajaksi valittiin Tapani Pöykkö HAMKista. Yhteistyöosaaja on luonnonvara-alan ja biotalouden vahva asiantuntija ja puolestapuhuja. Tapani on luonut vahvan pohjan HAMKin ja koko Kanta-Hämeen biotalouden tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Hän on valtakunnallisestikin merkittävä alan verkostotoimija ja hyvä yhteistyökumppani LUO-verkostossa. Yhteistyöosaajaa ehdottaneiden sanoin: onnittelut Mr. Bioeconomy.

Yhteistyöosaajaa sai ehdottaa syyskuun aikana. LUO-verkoston ohjausryhmä valitsi palkittavan.
Yhteistyöosaajan palkitsee LUO Luonnonvara-alan verkosto.  Verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen –hanke. Hanketta rahoittavat Hämeen liitto ja HAMK. www.hamk.fi/luo

Lisätietoja:

LUO-verkoston projektipäällikkö Anne Horila, puhelin 050 3011 679 tai sähköposti anne.horila@hame.fi.

Ravinteet kiertoon ja vedet kirkkaammiksi

Huoli vesien tilasta on aiheellinen, ja valtakunnan tasolla onkin tarve tehostaa ravinteiden kierrätystä ja ehkäistä ravinteiden, erityisesti fosforin ja typen, valumista vesistöihin. Suomen hallitus on sitoutunut tehotoimiin, jotta Saaristomeren vesien tila saadaan hyväksi vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Suomesta on luvattu tehdä ravinteiden kierrätyksen mallimaa.

Näihin haasteisiin vastaa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke eli Ravinneresurssi, jossa ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua edistetään yhteistyöllä. Hankkeen päätoteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu ja hankekumppaneina ovat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Etelä-Suomen Salaojakeskus. Hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman kautta ympäristöministeriö osallistuu hankkeen rahoitukseen.

Tavoitteena on tehostaa ravinteiden kierrätystä ja resurssitehokasta käyttöä maataloudessa sekä pienentää vesiin päätyvää ravinnekuormaa. Maatalouden aiheuttamien ravinnekuormitusten vähentämiseksi viljelijöiden aktivoiminen uusien menetelmien hyödyntämiseen on keskeistä. Edellytyksenä on pystyä perustelemaan miksi viljelijän kannattaa muuttaa toimintatapojaan ja ottaa käyttöön tutkitut ja hyväksi havaitut menetelmät.

Kerääjäkasvit kierrättämään

Kerääjäkasvit ovat yksi hankkeen toimenpiteistä. Tämä tiimoilta Mustialassa järjestettiin 8.10. hankkeeseen kuuluva pellonpiennarpäivä teemalla ” Kerääjäkasvit keräävät pellonpientareelle”.  Päivän aikana pohdittiin kerääjäkasvien tuomia mahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksessä ja ravinnehuuhtoumien ehkäisyssä ja vaihdettiin ajatuksia kasvukauden aikaisista kokemuksista.

Kerääjäkasvien hyödyntämisestä ravinteiden pidättämisessä on saatu lupaavia tuloksia. Kiinnostusta lisää kasvustojen hyödyntäminen rehukäytössä tai biokaasutuotannossa. Kaikissa tilanteissa maassa vapaana olevia ravinteita napataan talteen kerääjäkasvien avulla ja ravinteet lähtevät hyödylliseen kiertoon. Ne joko sitoutuvat kasviin ja jäävät kasvin mukana maaperään tai vaihtoehtoisesti jatkavat matkaansa rehussa eläimeen tai bioenergian raaka-aineeksi. Rehu- ja biokaasutuskierrossa kerääjäkasvien mukana sitoutuneista ravinteista osa palaa takaisin maahan arvokkaana lannoitteena joko lannan tai biokaasutuksen sivujakeiden muodossa.

Maataloudessa ravinteiden huuhtoutumiseen liittyvä ongelma kulminoituu suurelta osin kasvukauden ulkopuoliseen aikaan ja niihin tilanteisiin kun pellolla ei kasva mitään. Se on aika, joka monesti mielletään ajaksi jolloin pelto lepää. Mutta näin ei tosiasiassa pitäisi olla, vaan peltomaa pitää saada töihin, kasvukauden ulkopuolellakin. Ja tässä kerääjäkasvit ovat hyvä työnantaja. Kerääjäkasvikasvusto voidaan perustaa joko keväällä tai vasta satokasvin korjuun jälkeen, ennen elokuun puoliväliä. Kerääjäkasvi kasvaa varsinaisen satokasvin korjuun jälkeen peittäen maata ja ottaen peltoon jääneitä ravinteita talteen. Ilman kasvipeitteisyyttä sänkimaa on erittäin altis ravinteiden huuhtoutumiselle kun maassa ei ole enää kasvustoa joka hyödyntäisi siinä olevia ravinteita

Ravinteiden sitomisen lisäksi kerääjäkasveista on paljon muutakin hyötyä peltomaalle. Niiden juuristo kuohkeuttaa maata, joka parantaa maan rakennetta. Lisäksi ne edistävät maan mikrobitoimintaa, joka edesauttaa maassa olevan orgaanisen aineksen hajoamista ja parantaa maan multavuutta. Ja kun maan kasvuolosuhteet ovat hyvät, kasvit kasvavat paremmin ja käyttävät myös tarjolla olevat ravinteet tehokkaammin. Näin ravinnekierto tehostuu ja huuhtoutumisalttiiden ravinteiden määrä vähenee.

Vaikka kerääjäkasveja on tutkittu jo 1990-luvulta lähtien ja niistä tiedetään paljon, on lisätutkimukselle edelleen tarvetta. Pellonpiennarpäivässäkin nousi esiin monia kysymyksiä, jotka vaatisivat lisätutkimusta. Näitä ovat mm. kerääjäkasvien lajikekokeet, kerääjäkasvin kylvö syysviljan kylvön yhteydessä, talvehtimiseen liittyvät asiat ja mitä tehdä kerääjäkasvikasvustolle syksyllä tai vaihtoehtoisesti keväällä. Toivottavasti jo lähivuosina näihin kysymyksiin saadaan vastauksia.

Tutkimus ja maatilamittakaavan sovellukset lähelle opiskelijoita

Ravinneresurssi-hankkeen toimintaympäristönä on Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan tutkimus- ja opetusmaatila. Oppilaitosympäristöön perustetut esimerkkikohteet ovat esimerkkejä käytännön toimenpiteistä, joilla edistetään ravinteiden kierrätystä ja parannetaan vesien tilaa.

Osaamisen edistäminen ja asenteisiin vaikuttaminen ovat keskeisiä asioita joilla edesautetaan ympäristön tilaa parantavien tavoitteiden saavuttamista. Oppilaitosympäristössä koulutetaan tulevaisuuden maatalouden ammattilaisia, ja on tärkeää että he jo opiskeluaikana pääsevät näkemään erilaisia vaihtoehtoja joilla voidaan edistää ravinteiden kierrätystä ja vesien suojelua. Opetusmaatila tarjoaa myös hyvän ympäristön viljelijöiden ja muiden alan toimijoiden koulutukseen.

Kerääjäkasvien lisäksi hankkeen toimenpiteisiin kuuluu olkibiosuotimen pilotointi valumavesien käsittelymenetelmänä sekä peltolohkon paikalliskuivatus säätösalaojituksen avulla. Kaikkein toimenpiteiden vaikutusta valumavesien määrään ja vedenlaatuun sekä ravinnetaseisiin seurataan ja arvioidaan niiden kustannustehokkuutta. Kaikki tieto tulee avoimesti saataville hankkeen verkkosivuille www.hamk.fi/ravinneresurssi josta löytyy myös lisätietoa hankkeesta.

Kirjoittaja Katariina Manni, HAMK,  lehtori ja Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön –hankkeen projektipäällikkö

Yhteistyöllä kohti kukoistusta

Kiitos kaikille LUO-verkoston toimijoille, jota olitte mukana Enterprise 2015 –tapahtuman järjestelyissä sekä tapahtumassa.

Liitteenä on TEK-lehden juttu seminaarista: Yhteistyöllä kohti kukoistusta. Mukana on useita verkostomme toimijoiden kommentteja.

Lue lisää Pekka Leiviskän kirjoittamasta jutusta:
http://lehti.tek.fi/tyoelama/yhteistyolla-kohti-kukoistusta

Resurssiviisauden ytimessä

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat tämän vuoden osalta oli kulutettu loppuun jo elokuun 13. päivä. Melkein viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Suomessa luonnonvaroista ei ole puutetta, mutta tämä ei tarkoita etteikö meillä olisi myös parannettavaa. Esimerkiksi ekologinen jalanjälki on myös suomalaisella kuluttajalla suuri. Mitä sinä voisit tehdä toisin?

Hämeen ammattikorkeakoulussa alkoi EAKR-rahoitteinen Alueelliset järkivihreät innovaatiot-hanke, jonka kolme isoa tavoitetta ovat resurssiviisauden lisääminen, innovaatiotoiminnan tukeminen ja vähähiilisten pilottien toteuttaminen. Vähähiilisyyttä edesauttaa energiatehokkuus, kestävästi tuotettujen uusiutuvien energiamuotojen lisääntyminen, materiaalitehokkuus, viisas liikkuminen sekä kestävä kulutus. Vähähiilisyys liittyy vahvasti kasvihuonepäästöjen vähenemiseen.

Mitä sitten resurssiviisaus tarkoittaa? Sitran Resurssiviisas-hankkeessa resurssiviisaus määriteltiin kyvyksi käyttää erilaisia resursseja harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.  Resursseilla puolestaan voidaan tarkoittaa luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluita, tiloja tai aikaa. Resurssiviisaassa toiminnassa ei ole siis kyse mistään suuresta ja ihmeellisestä. Sanonta pienistä puroista syntyy iso virta toimii myös tässä. Toki, suuriakin muutoksia tarvitaan, mutta asioihin on helpompi tarttua, kun ne nähdään pieninä tekoina. Tutkimalla, ideoimalla ja kokeilemalla pienestä voi tulla suurta.

Hankkeella on isot tavoitteet, mutta tämän päivän ohjausryhmän kokouksen perusteella odotan innolla hankkeen etenemistä. Hankkeen kohdealuetta on Kanta-Häme ja sen idea pohjautuu Forssan Järkivihreä -strategiaan. Forssan kaupunki kuuluu Fisu-verkostoon, mikä koostuu edelläkävijä kaupungeista ja kunnista tähtäimenä kestävä hyvinvointi. Forssan on ollut mukana Sitran Resurssiviisas-hankkeessa, jonka aikana alkanutta työtä kohti resurssiviisasta toimintaa tullaan hankkeen aikana jatkamaan. Hankkeessa tartutaan myös aiheen ympärillä olevan termiviidakon selventämiseen. Mitä milläkin termillä tarkoitetaan? Seuraa siis hankkeen www-sivuja. Sinne tullaan kokomaan hankkeessa opittua asioita.

Paljon on tehtävää, mutta työ on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Haastan sinutkin miettimään, miten voisit toimia resurssiviisaammin. Olisiko se yksi kasvisruokapäivä viikkoon lisää tai polkupyöräily töihin autoilun sijaan vielä kun kelit sen sallivat? Muutos voi olla myös pullovesien hylkääminen ja jätteiden ohjeiden mukainen kierrättäminen. Resurssiviisasta syksyä sinulle toivoen!

ps Nettisivut avautuvat syyskuun aikana osoitteessa www.hamk.fi/apuri

Kirjoittaja Laura Vainio on Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hankkeen projektipäällikkö.

Digitaalisuutta, yrittäjyyttä ja yhteistyötä - Enterprise 2015 teknologiayrittäjyyspäivät saapuvat Hämeenlinnan Verkatehtaalle lokakuussa

Enterprise 2015 eli yhdeksännet valtakunnalliset teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään 6.-7.10.2015 Verkatehtaalla Hämeenlinnassa. Tapahtuman pääteemana on Digitaalisuus muuttaa kaiken? - uusi yrittäjyyden aikakausi. LUO-verkosto on esillä tapahtumassa. Lue lisää tapahtumasta Minna Takalan kirjoittamasta Blogista.

 Enterprise 2015 Blogi-kirjoitus, Minna Takala, Hämeen liitto

Ehdota LUO yhteistyöosaaja 2015

LUO Luonnonvara-alan verkosto haluaa jälleen palkita yhteistyöosaajan, joka on edistänyt LUO-verkoston toimintaa ja yhteistyötä vuonna 2015. Yhteistyötä on tehty yli organisaatiorajojen ja se on liittynyt joihinkin seuraavista verkoston tavoitteista:

1) Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö, osaamisen jakaminen, tutkimustiedon hyödyntäminen, hankeyhteistyö ja uusien hankeideoiden jalostaminen

2) Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö (HAMK, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus Luke) ja opetusyhteistyö

3) Uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnaksi, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, yritysyhteistyö, yrittäjämäisen asenteen ja projektioppimisen edistäminen

Kiitä yhteistyökumppania ja ehdota häntä vuoden yhteistyöosaajaksi ke 23.9.2015 mennessä. Lähetä henkilön nimi, organisaatio ja sähköpostiosoite osoitteella anne.horila@hame.fi ja perustele lyhyesti miksi ehdottamasi henkilö tulisi palkita LUO 2015 yhteistyöosaajana. Viestin otsikoksi Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2015.

Yhteistyöosaajan valitsee LUO-verkoston ohjausryhmä. Yhteistyöosaaja palkitaan loppuvuodesta 2015. Lisäksi kaikkien yhteistyöosaajia ehdottaneiden kesken arvotaan pieni palkinto.

LUO Luonnonvara-alan verkoston tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen. LUO-verkostoa ovat kehittämässä Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskus Luke sekä muita koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, Linnan Kehitys Oy, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, First Round Oy, yrityksiä ja järjestöjä sekä Hämeen liitto. Yhteistyötä halutaan vahvistaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.



Lisätietoja:
Anne Horila, projektipäällikkö, anne.horila@hame.fi , +358 (0)50 301 1679
Lisätietoa verkostosta löytyy osoitteesta www.hamk.fi/luo
LUO Luonnonvara-alan verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen -hanke, jonka rahoituksesta vastaavat Hämeen liitto ja HAMK.

LUOntevasti ja tuloksellisesti monipaikkaista yhteistyötä

LUO Luonnonvara-alan verkosto koostuu useista eri organisaatioista. Lisäksi organisaatioilla on useita toimipisteitä eri paikkakunnilla. Yhteistyötä tehdään myös luontevasti eri maiden välillä.

Sosiaalinen media ja erilaiset kokous- ja konferenssiratkaisut mahdollistavat ihmisten tapaamisen verkon välityksellä. Tieto kulkee nopeasti ja voimme olla yhteydessä toisiimme helposti. Lisäksi voimme jakaa tietoa ja osaamistamme. Sosiaalisen median kautta yhteisöllinen ja kokeileva kehittäminen ja ihmisten kokoon saaminen on nopeutunut.

Ihmisten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksessa rakentuvan yhteisen ymmärryksen rakentajana olen miettinyt kasvokkain tapahtuvan ja verkossa tapahtuvan kohtaamisen merkitystä. Minulle on tärkeää ensin tavata ihminen kasvotusten, tutustua ja kuunnella. Oppia tuntemaan ihmistä sen verran, että osaan jatkossa viestiä oikealla tavalla. Kasvokkain tapaamisessa minun on helpompi tunnustella meneekö viestini perille sellaisena kuin sen olen tarkoittanut. Toisaalta helpot ja rutiiniluontoiset asiat hoituvat hyvin verkon välityksellä. Erityisesti jo tuttujen toimijoiden kesken.

Verkostomainen työskentely ja monipaikkainen yhteistyö ovat lisääntyneet jatkuvasti. Miten meidän kannattaa toimia monipaikkaisessa verkostossa ja tehdä ihmisten välistä yhteistyötä niin, että yhteistyö on helppoa, luontevaa ja tuloksellista?

Kasvokkaisten tapaamisten merkitys on verkostomme toimijoiden mielestä ollut tärkeää. Toisaalta verkkopalaverit säästävät aikaa, rahaa ja istumalihaksia sekä mahdollistavat sujuvan yhteistyön eri puolille maailmaa. Osaajien verkostosta löytyy oikeaa osaamista ja voimme työskennellä yhdessä välimatkoista huolimatta.
 
Monipaikkainen yhteistyö on arkea. Haluamme kuitenkin LUO-verkostossa kehittyä edelleen. Olemmekin mukana tutkimuskohteena Lappeenrannan teknillisen yliopiston TEKES-hankkeessa. Innospring Catch –hankkeen kautta teetämme parhaillaan kyselyä, jossa selvitetään yhteistyön nykytilaa ja koettuja hyötyjä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään LUO-verkoston yhteistyön toimintatapojen kehittämisessä.

KUVA. Innospring Catch –hankkeen suunnittelupäivä Lepaalla. Kuvassa vasemmalta Minna Takala, Jukka-Pekka Bergman, Anna-Maija Nisula, Kirsimarja Blomqvist ja Kaisa Henttonen.

Kirjoittajana ja kuvaajana on LUO-verkoston projektipäällikkö Anne Horila.

Virallista ja viraalia markkinointia ja viestintää lähiruoka-hankkeessa

Hortonomi-opiskelijat Emmi Turkki ja Taru Hakuni tekivät hankkeelle tunnuskuvan päijäthämeen väreissä

Virallista ja viraalia markkinointia ja viestintää

Teksti Pia Rupponen
Kirjoittaja on viestinnän ja markkinoinnin lehtori HAMKissa sekä HAMK biotalouden markkinointikoordinaattori

Lähiruoasta uutta liiketoimintaa – Local Street food -hankkeessa opiskelijat tekivät hankkeelle viestintää ja markkinakyselyä

Vuoden 2015 alusta alkanut ja tuttavallisesti Tapahtumaruoka-hankkeen nimellä kutsuttu kokonaisuus tähtää vastuullisesti tuotetun päijäthämäläisen lähiruoan ja -juoman esilletuomiseen. Mukana olevat yritykset He-Vi Hasila, Hollolan Hirvi, Leipomo Limbbu, Maatila-Liha Meronen, Vääksyn Mylly sekä Tuloiselan Marjatila sekä hamkilaiset (HAMK) ja lamkilaiset (LAMK) hanketoimijat kehittävät yritysyhteistyön toimintamallia ja paikallisista aineksista ammentavia ruoka- ja juomatuotteita tapahtumien ruokapalveluihin. Yhteistä yrittämistä testattiin Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumassa Lahdessa menneen kesäkuun lopussa, jossa veturi-yritykseksi valikoituneen Maatilaliha Merosen johdolla myytiin nyhtöpossuburgeria (Merosen nyhtö) ja hotdogia (Virain kuumakoira) nälkäiselle oluttapahtumamayleisölle. Hankkeessa mukana olevat Hollolan Hirvi ja Tuloiselan marjatila tarjoilivat olutta ja marjashottia alueen juomia tarjoilevassa osassa.

Hankkeessa on mukana opiskelijoita sekä HAMKin puutarhatalouden että LAMKin palveluliiketoiminnan sekä ympäristö- ja energiatekniikan koulutuksista. Oppilaitoskielellä tämä on tarkoittanut opetuksen integroimista liiketoiminnan kehittämishankkeeseen. Asiantuntijaviestinnän ja markkinoinnin opintojaksojen opettajana HAMKissa olen pystynyt poimimaan hankkeesta sellaisia selvittämisen paikkoja, jotka ovat hyödyttäneet sekä opiskelijoita että hankkeen tavoitteita.

Tapahtumaruoka-hankkeen yksi tavoite on selvittää  kysyntää, jota Päijät-Hämeen yleisö- tai yritystapahtumien tuottajilla olisi (mahdollisesti syntyvää) yhteistä toimintakonseptia (ruoka- ja juomayrittäjien) ja raaka-aineista tehtyjä tuotteita kohtaan. HAMKin markkinoinnin tunneilla tätä päätettiin selvittää tekemällä kysely aiheesta.

Mikä tuottaa arvoa tapahtumajärjestäjälle ja onko pientuottajalla se etu hallussa?

Opiskelijoiden työnä oli eläytyä yrittäjän elämään ja miettiä kysymyksiä ja niille vastausvaihtoehtoja, joiden tietämisestä on hyötyä uuden liiketoimintamuodon kynnyksellä. Perinteisesti Suomen markkinoilla pienten ja keskisuurten lähiruoka- ja juomayritysten on ollut vaikeaa päästä tarjoamaan tuotteita ja palveluita tapahtumiin, ja tarjonta on monestikin tullut suurten ravintola- tai cateringpalveluyritysten kautta. Olisiko pienten yrittäjien osaamisessa siis sellaista kilpailuetua, jolla pääsisi sisään markkinaan? Opiskelijat saivat aikaiseksi hyviä ostohalukkuutta, hintaherkkyyttä ja mielikuvaa lähiruokatuotteesta testaavia kysymyksiä. Kysely toteutetaan myöhemmin tänä vuonna.

Hankkeen viestinnän pitää olla löydettävää

Asiantuntijaviestinnän opiskelijat viettivät omalta osaltaan hikisiä iltapäiviä koostaen Lähiruoasta liiketoimintaa -hankkeelle viestintäsuunnitelmaa, josta selviäisivät hankkeen ydinviestin lisäksi tarkemmat kohderyhmät, viestikanavat ja niihin sopivat sisällöt sekä viestinnän tulosta kuvaavat mittarit. Tavoite oli käyttää esimerkiksi Suuret oluet pienet panimot -tapahtumassa Hankkeen omaa facebookia (facebook.com/tapahtumaruoka) tapahtumaviestinnässä.

Asiakkaat haluavat viestintää -viestejä ei synny "vasemmalla kädellä"

Päijät-hämäläisen lähiruokailmiön löydettävyyteen verkossa ja somessa haluttiin myös panostaa, joka tarkoitti asiaan liittyvien sisältöjen tuottamista ja tilien perustamista somen kanaville (esim. powerpoint-esitykset Slideshare-kanavalle ja kuvien vieminen Instagrammiin ilmiöön liittyvän häshtägin (#) kanssa.) Digitaalisessa viestinnässä kaiken lähtökohta on kuitenkin ajantasainen www-sivu, joka luotiin hanketta hallinoivan HAMKin sivuston alle. Ja kun hankkeista puhutaan, opiskelijoille tuli hyvin selväksi millaiset ovat EAKR-hankkeiden viestintävaatimukset mm. logojen, tekstipohjien ja fonttien suhteen.

Kaikkiaan viestinnän opiskelijat saivat totuudenmukaisen kuvan monimediaisen viestinnän tärkeydestä asiakkaiden tavoittamisessa, liiketoiminnan menestymisessä sekä hanketiedotuksessa. Markkinoinnin opiskelijat hahmottivat markkinapotentiaalin selvittämisen ja asiakaslähtöisyyden ehdottomuuden ennen uuden liiketoiminnan aloittamista. 

LUOvasti kesään!

LUOvasti kohtaan

kesätuulen.

LUOnnosta saan 

idean uuden. 

Lempeästi lipuvat 

aallot rantaan.

Piirrän ideani

lämpimään santaan.

LUOttamus kasvaa yhdessä tehden.

Tarina löytyy sivulta lehden.

LUOnnollinen valo 

hehkun antaa.

Innostus osallistua 

kauas kantaa. 

- Anne Horila

Kiitos 

LUO-verkoston osaajille 

hyvästä yhteistyöstä kevään aikana.

LUOvaa sekä rentouttavaa kesää 

Sami Saaren ja Elastisen Unelmien LUO -biisin muodossa!

https://www.youtube.com/watch?v=aU11OfErVss

Kirjoittaja Anne Horila on LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikkö.