LUO luotaa ja luo uutta

Viime viikolla LUO-verkoston seminaari keräsi ison joukon biotalouden, kiertotalouden, luonnonvarojen ja ympäristöasioiden asiantuntijoita sekä alueen vaikuttajaa yhteen Hämeenlinnan Raatihuoneelle.

Paneeli ja esitelmät olivat asian ytimessä, ruoka oli hyvää. Tunnelma oli katossa ja keskustelut vilkkaita. Uusia kontakteja syntyi, tutustuttiin toisten tekemisiin ja vaihdettiin kuulumisia tuttujen kanssa. Yhdessä tekemisen pelinhenki oli selvä: kestävän kasvun avaimet ovat meillä itsellämme. Olemme Kanta-Hämeessä, mutta toimimme globaalissa bisneksessä. Ratkaisuja haetaan vähintään EU-tasolla. Mallina voi toimia vaikka Forssan seudun ratkaisut. Piipertämisetä ei hyödy ihminen eikä luonto.

HAMK on mukana biotalouden koko kentällä. Metsät, pellot ja vedet ovat hamkilaisten tutkimuksen, koulutuksen ja liiketoiminnan kehittämisen alustoja. Unohtaa ei voi tietenkään elintarvikkeiden teollista tuotantoa. Näistä löytyy nykyajattelun mukaa myös kansallisen talouden ja hyvinvoinnin kasvun avaimet. Avaimet ovat siis ihan tässä meidän käsissä. Kansainvälisesti me olemme kiinnostavia kumppaneita juuri tuosta syystä: bio/kiertotalous on meissä.

Vielä takaisin Raatihuoneelle. Luke ja HAMK esittelivät yhteistyötään järkivihreä maatila kokonaisuuden osalta. Mustialaan on rakentumassa tutkimus- ja oppimiskeskus, jossa tulevaisuuden maatilan pyörittämistä helpottavia ratkaisuja tutkitaan, testataan ja jalostetaan käyttöön. Kansallisen valkuaisaineomavaraisuuden parantaminen on yhtenä tavoitteena. Ruokaa ja rehua pitää tuottaa (ja syöttää) tehokkaammin ja pienemmin ympäristövaikutuksin. Lammin biologisen aseman väki kertoi alueellisesta opetusyhteistyöstä mm. riistatalouden alalla. Osaajat liikkuvat, tilat joustavat ja tieto vaihtaa omistajaansa. Tietoa siis tarttuu uusiin päihin. Kun tiedon tulokulma aina vähän muuttuu, syntyy uusia ajatuksia. Uudistuneita toimintamalleja tarvitaankin, ei siis pelkästään tästä maailman talouden tilanteesta selviämiseen, vaan kestävämmän tulevaisuuden rakentamisen. Tulevaisuuden, jossa meille on tarjolla työpaikkoja, hyvinvointia ja puhdasta luontoa.

Hyvää uuden kasvukauden odotusta.

Kirjoittaja Janne Salminen on HAMKin vararehtori.

Luken aika on alkanut

Viimeisen vuoden olen päättänyt esitykseni diaan jossa todetaan ”Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015”. Välillä muistin mainita MTT:n olleen 116-vuotias, Venäjän keisarin Nikolai II:n vuonna 1898 Maanviljelys-taloudelliseksi koelaitokseksi perustama ja nyt sitten Suomen nykyhallinnon lopettama. Toki väliin on mahtunut jokunen uudistus niin valtio- kuin MTT tasolla ja pystyyhän esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki esittämään vielä paljon pidemmän historiallisen taustan.

Uusi Luke leventää menneen MTT:n hartioita ja sen tehtävänä on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen.

Biotalous on tutkimuksessa keskeisessä strategisessa roolissa, onhan hallituksen tavoitteena kasvattaa biotalouden tuotos sataan miljardiin euroon ja luoda alalle vuoteen 2025 mennessä 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalous edellyttää ravinteiden, veden ja hiilen kierrättämistä sekä tuotantoteknologioiden muuttamista energiatehokkaiksi ja uusiutuvalla energialla toimiviksi.  Luken on tarkoitus tuottaa kestävän tuotannon ja kulutuksen avuksi mittareita, kriteereitä, kannustimia ja seurantamenetelmiä. Tehtävänä on kehittää Suomeen uusia liiketoimintakonsepteja ja kilpailuedellytyksiä, joilla Suomi saadaan kestävän kasvun tielle. Biotalous on käsitteenä laaja ja vaikea mieltää, meidän kehittäjien tehtävä on konkreettisin esimerkein avata sitä. Tässä tarvitaan monenlaista osaamista, jota esimerkiksi Luo – verkostossa on.

Valtion tutkimuslaitosten budjettiosuudesta merkittävä osa siirtyy valtioneuvoston ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen alaisuuteen ja muuttuu kilpailtavaksi. Suuria odotuksia on myös EU:n tutkimusrahoituksen hyödyntämisen tehostamisella. Jo nyt tiedetään, että Luken paineet karsia kustannuksia ja toimipaikkoja ovat suuret. Kaikki meistä tiedostavat kansainvälisen tutkimuksen tarpeellisuuden ja sen tuomat mahdollisuudet. Myös ”EU-raha” on erittäin kilpailtua, on siis hyvissä ajoin rakennettava myös kansallisia konsortioita.

Samalla kun korostetaan kansainvälistymisen merkitystä, on varmistettava myös tulosten ja uusien ajatusten jalkauttaminen kentälle. Tässä alue- ja maaseutukehittämisen rahoitusinstrumentit ovat tärkeitä. Maassa toimii tuhansia paikallisia laajan biotalouden käsitteen piirissä toimivia yrityksiä, joilla on suuri aluetaloudellinen merkitys. Näiden kehittämistä ei biotalouden kansainvälistymishuumassa saa unohtaa.

Kirjoittaja Erkki Vasara on Luonnonvarakeskus Luken tutkija,


www.luke.fi

Innostusta, ideoita ja yhdessä tekemistä

Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymä, tuttavallisemmin LUO Luonnonvara-alan verkosto, käynnistyi vuoden 2014 alussa. Vuosi on kulunut nopeasti. Täytyy sanoa, että allekirjoittanut on nauttinut matkasta – hymy huulilla. Olen saanut oppia paljon uutta biotaloudesta ja luonnonvara-alasta. Verkostossamme on vakuuttavaa osaamista ja toimijat ovat olleet mukana hyvällä asenteella. On hienoa huomata, että mukaan yhteistyöhön on lähdetty tavoitteellisesti ja hyötyjäkin on jo saavutettu.

Osaavien ihmisten verkosto

LUO-verkoston tavoitteet on asetettu yhdessä. Työhön on osallistunut yli 80 toimijaa. Yhdessä halutaan ja voidaan tehdä tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä ja hyödyntää nykyistä enemmän yhteisiä oppimisympäristöjä. Tavoitteena on myös mahdollistaa uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa, yritysyhteistyössä ja projektioppimisessa.

Verkostomme toimintaan on osallistunut yli 200 henkilöä eri rooleissa. Asiantuntijat ovat käyttäneet yhteistyöhön aikaa yhteensä yli 150 työpäivää yhteisissä tapahtumissa tai tapaamisissa. Osallistujat toimivat johtotehtävissä, tutkijoina, kehittäjinä, viestinnän ammattilaisia, opettajina, opiskelijoina, yrityksen osaajina ja järjestöjen asiantuntijoina. Keskeisiä työryhmiä ovat johtoryhmä/ ohjausryhmä, viestintätiimi, kehittämistiimi sekä oppimisympäristöjen yhteyshenkilöt. Lisäksi HAMKin sisällä on työryhmä, joka edistää yhteistyötä ja arvioi nykyistä toimintaa sekä hyödyntää luonnonvara-alaan liittyvää tulevaisuustietoa.

Tekojen kautta

Viestintäyhteistyö on ollut keskeistä vuoden aikana. LUO-verkoston viestintämateriaali ja visuaalinen ilme on saanut kehuja. LUO-kehittämistiimin kanssa olemme käyneet läpi yhteistyömahdollisuuksia, meneillään olevia hankkeita ja tulevia suunnitelmia. LUO-verkoston toimijoita on innostettu hakemaan yhteisiä kehittämishankkeita. HAMK ja MTT saivatkin juuri rahoituksen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen –hankkeelle vuosille 2015-2016.

Lokakuussa järjestettiin LUO-verkoston yhteistyöllä kansainvälinen tutkijatapaaminen teemalla digitalisaatio, hyvinvointi ja biotalous. Tapahtumaan osallistui reilu 60 henkilöä viidestä eri maasta. Vierailimme keväällä Helsingin yliopiston Viikin vihreällä kampuksella. Tutustuimme samalla reissulla SITA Suomen robotteihin, jotka lajittelevat jätettä hyötykäyttöön. Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja HAMK ovat järjestäneet opetusyhteistyötä, josta voi lukea muutama viikko sitten ilmestyneestä Blogi-kirjoituksesta. Lisäksi LUO-verkosto on tehnyt yhteistyötä Maaseudun Tiedetreffit -hankkeen kanssa, jotta tieteellinen ja soveltava tutkimustieto saataisiin hyödynnettyä entistä paremmin.

LUO-verkoston yhtenä keskeisenä työtapana on koota asiantuntijoita yhteen yksittäisten pilottien käynnistämiseksi ja yhteistyömahdollisuuksien etsimiseksi. Viimeisin yhteistyöidea on ollut syksyn erityinen valopilkku: Hämeenlinnan Lyseon lukion Paras idea –kilpailun ehdokas SunShine Pop up -sisäpuisto. Ideana on tuoda Suomen ensimmäisen Pop up –sisäpuiston avulla vehreyttä ja iloa talven keskelle.

LUO-verkoston roolina on ollut tilan etsiminen puistolle sekä kutsua kokoon sisäpuiston suunnittelusta ja toteutuksesta kiinnostuneita. LUO-verkoston näkökulmasta tavoitteena on nostaa esille luonnonvara-alan, viherrakentamisen, biotalouden ja kestävän kehityksen osaamista alueellamme. SunShine Pop up -sisäpuiston toteutuksesta innostuneita organisaatioita on jo useita: Hämeenlinnan Lyseon lukio, HAMK, HAMI, Lepaan Osaajat osk, Hämeenlinnan kaupunki, Linnan Kauppakeskus, Linnan kehitys Oy, Hämeen Virkistysalueyhdistys, Vanajavesikeskus, Cafe Kauno, Puutarha & Kauppa lehti ja Hämeen liitto. On ilo olla mukana! Lisää tietoa löytyy sivulta www.facebook.com/sunshinesisäpuisto. Tervetuloa mukaan talkoisiinja nauttimaan vehreydestä tammi-helmikuun aikana.

Näin Joulun alla on aika kiittää kaikkia LUO-verkoston toimintaan osallistuneita hyvästä yhteistyöstä.

Lämmintä Joulumieltä sekä 
Uteliasta Uutta Vuotta 2015.


Kirjoittaja Anne Horila on LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikkö

                                                 Kuva: LUO-piparit, Anne Horila

Osallistu, tykkää ja seuraa:
Sivut: www.hamk.fi/luo
Facebook-ryhmä: LUO Luonnonvara-alan verkosto
Twitter: Tulevaisuuden ikkuna, @LaaksoAnne

Tulevaisuustyöpajat verkostoijana ja uuden tiedon tuottajana - Case Huomisen Osaajat

Miten edistää kotimaista valkuaisomavaraisuutta? Mitkä ovat maidontuotannon tulevaisuuden vaihtoehdot? Miten toimii tulevaisuuden energia- ja ravinneomavarainen maatila? 

Tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta tulevaisuuden mahdollisuuksien ja haasteiden arvioiminen, eli ennakointi, on mahdollista. Tulevaisuuden ennakointi vaatii nykyisyyden ja sen asettamien lähtökohtien ymmärtämistä sekä kirkasta visiota. Vaihtoehtoiset tulevaisuudet tarkoittavat, että ei ole olemassa yhtä ainoaa kaikista todennäköisintä tulevaisuutta. Ennakointiin sisältyy uusien mahdollisuuksien, uhkien, haasteiden, trendien ja muutosten tarkastelu. Tulevaisuuden hahmottaminen vaatii luovaa innovatiivisuutta, strategista arvottamista sekä proaktiivista tulevaisuuden tekemistä.

Tulevaisuustyöpaja on eri toimijoita laaja-alaisesti ja monipuolisesti osallistava tulevaisuuden tekemisen väline. Osallistavilla menetelmillä nostetaan esiin asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä edistetään keskeisten avaintoimijoiden synergiaa ja verkostoitumista. Asiantuntijoilla on lisäksi ns. hiljaista tietoa, joka auttaa tunnistamaan yhteiskunnallisten ilmiöiden taustalla vaikuttavia rakenteita ja olettamuksia. Työpajatyöskentelyn yhtenä tavoitteena on tämän hiljaisen tiedon esille tuominen.

Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan kuuluvassa Huomisen osaajat -hankkeessa (v. 2012-2014) järjestettiin yhdeksän tulevaisuustyöpajaa, joihin osallistui lähes 130 luonnonvara-alan asiantuntijaa yli 40 organisaatiosta sekä viljelijöitä. Osassa pajoista oli mukana myös HAMKin agrologikoulutuksen syventävien opintojen opiskelijoita. Työpajojen tavoitteena oli vahvistaa asiantuntijoiden yhteistä näkemystä hämäläisen maatalous- ja elintarviketuotannon kehittämisen suuntaviivoista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tavoitteena oli myös kehittää osallistujien tulevaisuusorientaatiota ja tulevaisuusosaamista. Jokainen työpaja sisälsi aiheeseen johdattelevia alustuksia, tietoa tulevaisuusajattelun merkityksestä sekä varsinaisen työpajatyöskentelyn. Työpajoissa hyödynnettiin useita erilaisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, joten osallistujat saivat myös omakohtaista kokemusta ennakoinnin työkalujen käytöstä.

Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyi kiinnostavia näkemyksiä ja toimenpidesuosituksia kehittämisen kohteena olleista teemoista. Työpajojen keskeiset tulokset voidaan tiivistää neljään eri teemaan: osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen, resurssien kestävä käyttö, lähiruuan ja luomutuotannon määrän lisääminen sekä tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan välisen yhteistyön tiivistäminen.

Tulevaisuustyöpajojen pohjalta tehtiin julkaisu: ”Tulevaisuutta tekemään – työpajatyöskentelyn metodiopas”. Metodiopas koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käydään läpi tulevaisuustyön lähtökohtia, käsitteitä, menetelmiä ja työskentelytapoja. Toisessa osassa kuvataan työpajoissa käytettyjä menetelmiä, työskentelyprosessin vaiheita ja toimenpiteitä sekä saatuja tuloksia. Metodiopas sopii erinomaisesti myös LUO-verkoston asiantuntijoiden käsikirjaksi.

Metodiopas (e-kirja) on ladattavissa seuraavasta osoitteesta:
http://vilkas02.vilkas.fi/epages/vilkas02.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20110331-11092-32281-1/Products/TyopajatyoskentelyMetodiopas

Tutustu myös tulevaisuusaiheiseen twitteriin: https://twitter.com/LaaksoAnne

Kirjoittaja on HAMKissa kehittämispäällikkönä toimiva Anne Laakso.

Meidän meremme – ja sen ohjelma

Tiistaina 2.12. se sitten aukesi: ei ainoastaan joulukalenterin toinen luukku, vaan myös Itämeren alueen uuden Interreg–ohjelman ensimmäinen rahoitushaku!

Olen saanut olla mukana alusta saakka ohjelman valmistelussa Suomen maakuntien edustajana. Ohjelmointikomitean ja sen task force –työryhmän kokouksia on ollut keväästä 2012 alkaen yhteensä 14. Viimeksi viime viikolla Varsovassa väänsimme viimeisiä pilkkuja kohdalleen ja hyväksyimme lopulliset hakemusasiakirjat ja –ohjeet. Työ on ottanut omansa, mutta kivaa ja palkitsevaakin on ollut. Työ jatkuu ohjelman seurantakomiteassa. Luulen, että saimme valmisteltua aika hyvän rahoitusvälineen, josta on vielä paljon iloa suomalaisille ja hämäläisillekin projektipettereille.

Itämeren alueen Interreg-ohjelman kautta jaetaan seuraavan viiden-kuuden vuoden aikana lähes 250 miljoonaa EU-rahoitusta kansainvälisille yhteistyöhankkeille.  Edellisestä kaudesta ohjelma on kasvanut jonkin verran, kun kansalliset rakennerahasto-ohjelmat samaan aikaan ovat romahtaneet jopa kolmanneksen. EU-rahoituksen osuus voi olla 75 % hankkeen kustannuksista. Kun valtio vielä osallistuu kansalliseen rahoitukseen, voi omarahoitusosuus jäädä alle kymmeneen prosenttiin. Melko houkuttelevaa.

Ohjelman painopisteet valittiin siten, että hankkeilla voidaan taklata erityisesti Itämeren alueeseen liittyviä kysymyksiä. Niinpä teemoina ovat innovaatiot, ympäristö ja liikenne, jotka sopivat mainiosti oman Häme-ohjelmamme tavoitteisiin. Yksi keskeinen tavoite on Itämeren tilan parantaminen, mutta tämä tarkoittaa koko valuma-aluetta, mikä on Hämeen kannalta tärkeää.

Itämeren alueen ohjelman hankkeissa on kumppaneita vähintään kolmesta maasta, mutta usein kumppanuudet ovat laajempia. Ohjelmaan osallistuvat maat ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua sekä Norja, Valko-Venäjä ja Venäjä.
                         
Venäjästä olisikin niin paljon puhuttavaa. Venäjän delegaatio on ollut tiiviisti mukana ohjelman valmistelussa. Neuvottelut eivät olleet ongelmattomat ja moni niiden käänne on ollut helpompi ymmärtää jälkikäteen viime kuukausien tapahtumien valossa. Interreg-ohjelmat on toistaiseksi kuitenkin päätetty jättää pakotteiden ulkopuolelle ja venäläiset kumppanit voivat osallistua ohjelman hankkeisiin. Valmiiksi neuvotellun rahoitussopimuksen allekirjoittamista EU:n ja Venäjän välillä tosin voidaan joutua odottamaan.

Hämeen toimijat ovat hyödyntäneet kohtuullisen hyvin aiempia Itämeren alueen ohjelmia. Yhteinen tavoitteemme on saada jatkossakin aikaan hyviä hankkeita ja niitä pieniä, mutta merkittäviä muutoksia oikeaan suuntaan. EU-rahoituksen heruttaminen omaan maakuntaan ei ole itsetarkoitus, mutta käytettävissämme on nyt siihenkin oiva väline. Hämeen liitto on jatkossakin kernaasti tukemassa maakunnan Itämeren alueeseen liittyviä yhteistyöponnistuksia.

Lisää tietoa ohjelmasta, hakuohjeet ja kaikki tarvittavat asiakirjat löytyvät osoitteesta www.interreg-baltic.eu

Kirjoittaja Matti Lipsanen on Hämeen liiton kehittämisjohtaja.

Pää pilvissä ja jalat tukevasti maassa kohti biotaloutta

Biotalouteen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä, jos Suomen biotalousstrategia toteutuu. Kuinka paljon näistä syntyy Hämeeseen? Biotalouden kasvun aikaansaamisessa tarvitaan yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan saumatonta yhteistyötä. Siihen Hämeeseen rakentuneella LUO-verkostolla tähdätään. Edessä on näytönpaikka.

Verkostot ovat nykyajan sosiaalisen ja taloudellisen kanssakäymisen muotoja. Ne eivät synny juhlallisilla allekirjoitustilaisuuksilla eivätkä johdon mahtikäskyillä. Niiden muoto muovautuu tilanteen, ajan ja paikan mukaan, nykyisin kuitenkin yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomana ihmisten välisenä kanssakäymisenä. Yleensä parhaiten toimivat sellaiset verkostot, jossa vuorovaikutus on avointa ja osapuolet kokevat siitä hyötyvänsä.

Onko tuloksia maksimoivassa, kustannuksia minimoimassa sekä ajanhallintaa peräänkuuluttavassa kehittämiskulttuurissa sijaa verkostoille, joissa välitön hyöty ei ehkä heti näy päällepäin? Onneksi on. Tästä on jo kokemusta päättyneeltä ohjelmakaudelta Kasvua Hämeessä –ohjelmasta, jossa on eri hankkeiden yhteistyöllä saatu aikaan vahva tahtotila alueen ruokatuotannon kehittämiseksi. Ohjelmaan kuuluneessa Huomisen Osaajat-hankkeessa on lisätty asiantuntijoiden vuorovaikutusta ja vahvistettu osaamista. Pian käynnistyvä uusi Manner-Suomen maaseutuohjelma mahdollistaa myös kokeiluhankkeet, joissa riskinotto ja epäonnistuminen ovat sallittua. Melkoinen edistysaskel kokeilevan kehittämiskulttuurin suuntaan.

Kysymys kuuluu, miten tällaista sallivaa kokeilukulttuuria synnytetään. Pellepelottomia, propellipäisiä yrittäjiä löytyy jo maaseudulta. Sinnikkäimmät ovat toteuttaneet kokeilunsa yrityksen ja erehdyksen kautta omalla rahalla ja riskillä, joskus ehkä lähiyhteisön naurun saattelemina. Jotkut kokeilut onnistuvat, useimmat eivät. Kaikilla ei riskinottokykyyn ole varaa tai mahdollisuutta. Siksi tarvitaan aitoihin oppimisympäristöihin syntyviä koelaboratorioita. Tästä erinomainen esimerkki on HAMKin Mustialaan sijoittuva Järkivihreä maatila-hanke. Tämäntyyppisiä kokeiluita maatalousyrittäjät tervehtivät ilolla. Lisää tarvitaan!

Toinen maaseudun kokeilukulttuurin syntymisen edellytys on, että yrittäjät, tutkijat ja kehittäjät kohtaavat. Tässä LUO-verkostolla on mahdollisuus näyttää voimansa. Luonnonvara-alan osaamisresursseista ei meillä ole pulaa. Seuraavaksi LUO-verkosto pitää tehdä näkyväksi yrittäjille.  Uuden sukupolven maitolaitureilla ja pellonpiennarpäivillä kohdataan ja vaihdetaan ajatuksia. Vuorovaikutukselle tarvitaan puitteet, jotka eivät aina synny itsekseen. Siksi tarvitaan verkoston kokoajia ja kehittäjiä, joilla on intohimoa ja kykyä tarttua haasteisiin ja etsiä niihin ratkaisuja.
Hämeessä on 186 600 hehtaaria maatalouskäytössä olevaa peltoa ja noin 620 000 hehtaaria metsää, joista valtaosa on yksityisomistuksessa. Ne tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet biotalouden eri osa-alueiden liiketoiminnan lähteiksi. Tulevaisuudessa pellot voivat tuottaa ravinnon lisäksi ravinteita, biorehuja ja -polttoainetta. Metsien puumassasta voidaan jalostaa täysin uusia käyttösovelluksia. Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon mahdollisuudet ovat täyskäytössä. Erilaiset biotalouden varaan rakentuvat palvelut ovat arkipäivää. MTK on laskenut, että vuonna 2030 maatilojen yhteinen energiatuotanto voisi olla maatalouden energiankulutusta suurempi mikäli tätä tukeva innovaatio- ja kasvupolitiikka tehdään mahdolliseksi.

Biotalouden kasvuun tarvitaan neuvontaa, kannustusta ja investointien tukemista. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tarvitaan julkista rahoitusta ja innovaatioiden kaupallistamiseen yritysten mukanaoloa. Kaikkeen tähän tarvitaan yhteiskunnan vahva tahtotila, joka juhlapuheista siirtyy käytäntöön. Olisiko meillä Hämeessä siihen valmiina verkosto, jolla on kykyä yhteistyöhön ja halua rajojen rikkomiseen? Lähtökohdat ovat hyvät, eiköhän ryhdytä töihin!

Kirjoittaja Päivi Rönni on MTK Hämeen vt. toiminnanjohtaja. Valokuva on HAMKin aidosta oppimisympäristöstä. Kuvan on ottanut Reima Kallinen.

LUO Luonnonvara-alan verkosto haluaa palkita yhteistyöosaajan

LUO Luonnonvara-alan verkosto etsii yhteistyöosaajaa, joka on edistänyt LUO-verkoston toimintaa ja yhteistyötä. Osallistu ja anna yhteistyökumppanillesi positiivista palautetta vuoden 2014 aikana tehdystä hyvästä työstä. Yhteistyö on liittynyt joihinkin seuraavista verkoston tavoitteista:

1) Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö, osaamisen jakaminen, tutkimustiedon hyödyntäminen, hankeyhteistyö ja uusien hankeideoiden jalostaminen

2) Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö (erityisesti HAMK, Helsingin yliopisto ja MTT) ja opetusyhteistyö

3) Uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnaksi, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, yritysyhteistyö,
yrittäjämäisen asenteen ja projektioppimisen edistäminen

Kiitä ja kehu yhteistyökumppania ja ehdota häntä vuoden yhteistyöosaajaksi pe 28.11.2014 mennessä. Lähetä henkilön nimi, organisaatio ja sähköpostiosoite osoitteella anne.horila@hame.fi ja perustele lyhyesti miksi ehdottamasi henkilö tulisi palkita vuoden LUO 2014 yhteistyöosaajana. Laita viestiin myös oma nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Viestin otsikoksi Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2014.

Yhteistyöosaaja palkitaan LUO-verkoston yhteistyöpäivässä 21.1.2015. Lisäksi kaikkien yhteistyöosaajia ehdottaneiden kesken arvotaan pieni palkinto.

LUO Luonnonvara-alan verkoston tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen. LUO-verkostoa ovat kehittämässä Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus Luke) sekä muita koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, Linnan Kehitys Oy, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, First Round Oy, yrityksiä ja järjestöjä sekä Hämeen liitto. Yhteistyötä halutaan vahvistaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lisätietoja:

Anne Horila, projektipäällikkö,
anne.horila@hame.fi , +358 (0)50 301 1679
Lisätietoa verkostosta löytyy osoitteesta www.hamk.fi/luo

LUO Luonnonvara-alan verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen -hanke, jonka rahoituksesta vastaavat Hämeen liitto ja HAMK.