Enterprise 2015 eli yhdeksännet valtakunnalliset teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään 6.-7.10.2015 Verkatehtaalla Hämeenlinnassa. Tapahtuman pääteemana on Digitaalisuus muuttaa kaiken? - uusi yrittäjyyden aikakausi. LUO-verkosto on esillä tapahtumassa. Lue lisää tapahtumasta Minna Takalan kirjoittamasta Blogista.
Enterprise 2015 Blogi-kirjoitus, Minna Takala, Hämeen liitto
tiistai 8. syyskuuta 2015
tiistai 1. syyskuuta 2015
Ehdota LUO yhteistyöosaaja 2015
LUO Luonnonvara-alan verkosto haluaa jälleen palkita yhteistyöosaajan, joka on edistänyt LUO-verkoston toimintaa ja yhteistyötä vuonna 2015. Yhteistyötä on tehty yli organisaatiorajojen ja se on liittynyt joihinkin seuraavista verkoston tavoitteista:
1) Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö, osaamisen jakaminen, tutkimustiedon hyödyntäminen, hankeyhteistyö ja uusien hankeideoiden jalostaminen
2) Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö (HAMK, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus Luke) ja opetusyhteistyö
3) Uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnaksi, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, yritysyhteistyö, yrittäjämäisen asenteen ja projektioppimisen edistäminen
Kiitä yhteistyökumppania ja ehdota häntä vuoden yhteistyöosaajaksi ke 23.9.2015 mennessä. Lähetä henkilön nimi, organisaatio ja sähköpostiosoite osoitteella anne.horila@hame.fi ja perustele lyhyesti miksi ehdottamasi henkilö tulisi palkita LUO 2015 yhteistyöosaajana. Viestin otsikoksi Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2015.
Yhteistyöosaajan valitsee LUO-verkoston ohjausryhmä. Yhteistyöosaaja palkitaan loppuvuodesta 2015. Lisäksi kaikkien yhteistyöosaajia ehdottaneiden kesken arvotaan pieni palkinto.
LUO Luonnonvara-alan verkoston tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen. LUO-verkostoa ovat kehittämässä Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskus Luke sekä muita koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, Linnan Kehitys Oy, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, First Round Oy, yrityksiä ja järjestöjä sekä Hämeen liitto. Yhteistyötä halutaan vahvistaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lisätietoja:
Anne Horila, projektipäällikkö, anne.horila@hame.fi , +358 (0)50 301 1679
Lisätietoa verkostosta löytyy osoitteesta www.hamk.fi/luo
LUO Luonnonvara-alan verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen -hanke, jonka rahoituksesta vastaavat Hämeen liitto ja HAMK.
1) Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö, osaamisen jakaminen, tutkimustiedon hyödyntäminen, hankeyhteistyö ja uusien hankeideoiden jalostaminen
2) Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö (HAMK, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus Luke) ja opetusyhteistyö
3) Uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnaksi, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, yritysyhteistyö, yrittäjämäisen asenteen ja projektioppimisen edistäminen
Kiitä yhteistyökumppania ja ehdota häntä vuoden yhteistyöosaajaksi ke 23.9.2015 mennessä. Lähetä henkilön nimi, organisaatio ja sähköpostiosoite osoitteella anne.horila@hame.fi ja perustele lyhyesti miksi ehdottamasi henkilö tulisi palkita LUO 2015 yhteistyöosaajana. Viestin otsikoksi Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2015.
Yhteistyöosaajan valitsee LUO-verkoston ohjausryhmä. Yhteistyöosaaja palkitaan loppuvuodesta 2015. Lisäksi kaikkien yhteistyöosaajia ehdottaneiden kesken arvotaan pieni palkinto.
LUO Luonnonvara-alan verkoston tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen. LUO-verkostoa ovat kehittämässä Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskus Luke sekä muita koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, Linnan Kehitys Oy, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, First Round Oy, yrityksiä ja järjestöjä sekä Hämeen liitto. Yhteistyötä halutaan vahvistaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lisätietoja:
Anne Horila, projektipäällikkö, anne.horila@hame.fi , +358 (0)50 301 1679
Lisätietoa verkostosta löytyy osoitteesta www.hamk.fi/luo
LUO Luonnonvara-alan verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen -hanke, jonka rahoituksesta vastaavat Hämeen liitto ja HAMK.
tiistai 25. elokuuta 2015
LUOntevasti ja tuloksellisesti monipaikkaista yhteistyötä
LUO Luonnonvara-alan verkosto koostuu useista eri organisaatioista. Lisäksi organisaatioilla on useita toimipisteitä eri paikkakunnilla. Yhteistyötä tehdään myös luontevasti eri maiden välillä.
Sosiaalinen media ja erilaiset kokous- ja konferenssiratkaisut mahdollistavat ihmisten tapaamisen verkon välityksellä. Tieto kulkee nopeasti ja voimme olla yhteydessä toisiimme helposti. Lisäksi voimme jakaa tietoa ja osaamistamme. Sosiaalisen median kautta yhteisöllinen ja kokeileva kehittäminen ja ihmisten kokoon saaminen on nopeutunut.
Ihmisten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksessa rakentuvan yhteisen ymmärryksen rakentajana olen miettinyt kasvokkain tapahtuvan ja verkossa tapahtuvan kohtaamisen merkitystä. Minulle on tärkeää ensin tavata ihminen kasvotusten, tutustua ja kuunnella. Oppia tuntemaan ihmistä sen verran, että osaan jatkossa viestiä oikealla tavalla. Kasvokkain tapaamisessa minun on helpompi tunnustella meneekö viestini perille sellaisena kuin sen olen tarkoittanut. Toisaalta helpot ja rutiiniluontoiset asiat hoituvat hyvin verkon välityksellä. Erityisesti jo tuttujen toimijoiden kesken.
Verkostomainen työskentely ja monipaikkainen yhteistyö ovat lisääntyneet jatkuvasti. Miten meidän kannattaa toimia monipaikkaisessa verkostossa ja tehdä ihmisten välistä yhteistyötä niin, että yhteistyö on helppoa, luontevaa ja tuloksellista?
Kasvokkaisten tapaamisten merkitys on verkostomme toimijoiden mielestä ollut tärkeää. Toisaalta verkkopalaverit säästävät aikaa, rahaa ja istumalihaksia sekä mahdollistavat sujuvan yhteistyön eri puolille maailmaa. Osaajien verkostosta löytyy oikeaa osaamista ja voimme työskennellä yhdessä välimatkoista huolimatta.
Monipaikkainen yhteistyö on arkea. Haluamme kuitenkin LUO-verkostossa kehittyä edelleen. Olemmekin mukana tutkimuskohteena Lappeenrannan teknillisen yliopiston TEKES-hankkeessa. Innospring Catch –hankkeen kautta teetämme parhaillaan kyselyä, jossa selvitetään yhteistyön nykytilaa ja koettuja hyötyjä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään LUO-verkoston yhteistyön toimintatapojen kehittämisessä.
KUVA. Innospring Catch –hankkeen suunnittelupäivä Lepaalla. Kuvassa vasemmalta Minna Takala, Jukka-Pekka Bergman, Anna-Maija Nisula, Kirsimarja Blomqvist ja Kaisa Henttonen.
Kirjoittajana ja kuvaajana on LUO-verkoston projektipäällikkö Anne Horila.
Sosiaalinen media ja erilaiset kokous- ja konferenssiratkaisut mahdollistavat ihmisten tapaamisen verkon välityksellä. Tieto kulkee nopeasti ja voimme olla yhteydessä toisiimme helposti. Lisäksi voimme jakaa tietoa ja osaamistamme. Sosiaalisen median kautta yhteisöllinen ja kokeileva kehittäminen ja ihmisten kokoon saaminen on nopeutunut.
Ihmisten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksessa rakentuvan yhteisen ymmärryksen rakentajana olen miettinyt kasvokkain tapahtuvan ja verkossa tapahtuvan kohtaamisen merkitystä. Minulle on tärkeää ensin tavata ihminen kasvotusten, tutustua ja kuunnella. Oppia tuntemaan ihmistä sen verran, että osaan jatkossa viestiä oikealla tavalla. Kasvokkain tapaamisessa minun on helpompi tunnustella meneekö viestini perille sellaisena kuin sen olen tarkoittanut. Toisaalta helpot ja rutiiniluontoiset asiat hoituvat hyvin verkon välityksellä. Erityisesti jo tuttujen toimijoiden kesken.
Verkostomainen työskentely ja monipaikkainen yhteistyö ovat lisääntyneet jatkuvasti. Miten meidän kannattaa toimia monipaikkaisessa verkostossa ja tehdä ihmisten välistä yhteistyötä niin, että yhteistyö on helppoa, luontevaa ja tuloksellista?
Kasvokkaisten tapaamisten merkitys on verkostomme toimijoiden mielestä ollut tärkeää. Toisaalta verkkopalaverit säästävät aikaa, rahaa ja istumalihaksia sekä mahdollistavat sujuvan yhteistyön eri puolille maailmaa. Osaajien verkostosta löytyy oikeaa osaamista ja voimme työskennellä yhdessä välimatkoista huolimatta.
Monipaikkainen yhteistyö on arkea. Haluamme kuitenkin LUO-verkostossa kehittyä edelleen. Olemmekin mukana tutkimuskohteena Lappeenrannan teknillisen yliopiston TEKES-hankkeessa. Innospring Catch –hankkeen kautta teetämme parhaillaan kyselyä, jossa selvitetään yhteistyön nykytilaa ja koettuja hyötyjä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään LUO-verkoston yhteistyön toimintatapojen kehittämisessä.
KUVA. Innospring Catch –hankkeen suunnittelupäivä Lepaalla. Kuvassa vasemmalta Minna Takala, Jukka-Pekka Bergman, Anna-Maija Nisula, Kirsimarja Blomqvist ja Kaisa Henttonen.
Kirjoittajana ja kuvaajana on LUO-verkoston projektipäällikkö Anne Horila.
perjantai 7. elokuuta 2015
Virallista ja viraalia markkinointia ja viestintää lähiruoka-hankkeessa
 |
| Hortonomi-opiskelijat Emmi Turkki ja Taru Hakuni tekivät hankkeelle tunnuskuvan päijäthämeen väreissä |
Virallista ja viraalia markkinointia ja viestintää
Teksti Pia Rupponen
Kirjoittaja on viestinnän ja markkinoinnin lehtori HAMKissa sekä HAMK biotalouden markkinointikoordinaattori
Kirjoittaja on viestinnän ja markkinoinnin lehtori HAMKissa sekä HAMK biotalouden markkinointikoordinaattori
Lähiruoasta uutta liiketoimintaa – Local Street food -hankkeessa opiskelijat tekivät hankkeelle viestintää ja markkinakyselyä
Vuoden 2015 alusta alkanut ja tuttavallisesti Tapahtumaruoka-hankkeen nimellä kutsuttu kokonaisuus tähtää vastuullisesti tuotetun päijäthämäläisen lähiruoan ja -juoman esilletuomiseen. Mukana olevat yritykset He-Vi Hasila, Hollolan Hirvi, Leipomo Limbbu, Maatila-Liha Meronen, Vääksyn Mylly sekä Tuloiselan Marjatila sekä hamkilaiset (HAMK) ja lamkilaiset (LAMK) hanketoimijat kehittävät yritysyhteistyön toimintamallia ja paikallisista aineksista ammentavia ruoka- ja juomatuotteita tapahtumien ruokapalveluihin. Yhteistä yrittämistä testattiin Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumassa Lahdessa menneen kesäkuun lopussa, jossa veturi-yritykseksi valikoituneen Maatilaliha Merosen johdolla myytiin nyhtöpossuburgeria (Merosen nyhtö) ja hotdogia (Virain kuumakoira) nälkäiselle oluttapahtumamayleisölle. Hankkeessa mukana olevat Hollolan Hirvi ja Tuloiselan marjatila tarjoilivat olutta ja marjashottia alueen juomia tarjoilevassa osassa.
Hankkeessa on mukana opiskelijoita sekä HAMKin puutarhatalouden että LAMKin palveluliiketoiminnan sekä ympäristö- ja energiatekniikan koulutuksista. Oppilaitoskielellä tämä on tarkoittanut opetuksen integroimista liiketoiminnan kehittämishankkeeseen. Asiantuntijaviestinnän ja markkinoinnin opintojaksojen opettajana HAMKissa olen pystynyt poimimaan hankkeesta sellaisia selvittämisen paikkoja, jotka ovat hyödyttäneet sekä opiskelijoita että hankkeen tavoitteita.
Tapahtumaruoka-hankkeen yksi tavoite on selvittää kysyntää, jota Päijät-Hämeen yleisö- tai yritystapahtumien tuottajilla olisi (mahdollisesti syntyvää) yhteistä toimintakonseptia (ruoka- ja juomayrittäjien) ja raaka-aineista tehtyjä tuotteita kohtaan. HAMKin markkinoinnin tunneilla tätä päätettiin selvittää tekemällä kysely aiheesta.
Mikä tuottaa arvoa tapahtumajärjestäjälle ja onko pientuottajalla se etu hallussa?
Opiskelijoiden
työnä oli eläytyä yrittäjän elämään ja miettiä kysymyksiä ja niille
vastausvaihtoehtoja, joiden tietämisestä on hyötyä uuden liiketoimintamuodon
kynnyksellä. Perinteisesti Suomen markkinoilla pienten ja keskisuurten
lähiruoka- ja juomayritysten on ollut vaikeaa päästä tarjoamaan tuotteita ja
palveluita tapahtumiin, ja tarjonta on monestikin tullut suurten ravintola- tai
cateringpalveluyritysten kautta. Olisiko pienten yrittäjien osaamisessa siis sellaista kilpailuetua, jolla pääsisi sisään markkinaan? Opiskelijat saivat aikaiseksi hyviä ostohalukkuutta,
hintaherkkyyttä ja mielikuvaa lähiruokatuotteesta testaavia kysymyksiä. Kysely
toteutetaan myöhemmin tänä vuonna.
Hankkeen viestinnän pitää olla löydettävää
Asiantuntijaviestinnän opiskelijat viettivät omalta osaltaan hikisiä iltapäiviä
koostaen Lähiruoasta liiketoimintaa -hankkeelle viestintäsuunnitelmaa, josta
selviäisivät hankkeen ydinviestin lisäksi tarkemmat kohderyhmät, viestikanavat
ja niihin sopivat sisällöt sekä viestinnän tulosta kuvaavat mittarit. Tavoite
oli käyttää esimerkiksi Suuret oluet pienet panimot -tapahtumassa Hankkeen omaa
facebookia (facebook.com/tapahtumaruoka)
tapahtumaviestinnässä.
Asiakkaat haluavat viestintää -viestejä ei synny "vasemmalla kädellä"
Päijät-hämäläisen lähiruokailmiön löydettävyyteen
verkossa ja somessa haluttiin myös panostaa, joka tarkoitti asiaan liittyvien
sisältöjen tuottamista ja tilien perustamista somen kanaville (esim. powerpoint-esitykset
Slideshare-kanavalle ja kuvien
vieminen Instagrammiin ilmiöön liittyvän häshtägin (#) kanssa.) Digitaalisessa
viestinnässä kaiken lähtökohta on kuitenkin ajantasainen
www-sivu, joka luotiin hanketta hallinoivan HAMKin sivuston alle. Ja kun
hankkeista puhutaan, opiskelijoille tuli hyvin selväksi millaiset ovat EAKR-hankkeiden
viestintävaatimukset mm. logojen, tekstipohjien ja fonttien suhteen.
Kaikkiaan viestinnän opiskelijat saivat totuudenmukaisen kuvan monimediaisen viestinnän tärkeydestä asiakkaiden tavoittamisessa, liiketoiminnan menestymisessä sekä hanketiedotuksessa. Markkinoinnin opiskelijat hahmottivat markkinapotentiaalin selvittämisen ja asiakaslähtöisyyden ehdottomuuden ennen uuden liiketoiminnan aloittamista.
Kaikkiaan viestinnän opiskelijat saivat totuudenmukaisen kuvan monimediaisen viestinnän tärkeydestä asiakkaiden tavoittamisessa, liiketoiminnan menestymisessä sekä hanketiedotuksessa. Markkinoinnin opiskelijat hahmottivat markkinapotentiaalin selvittämisen ja asiakaslähtöisyyden ehdottomuuden ennen uuden liiketoiminnan aloittamista.
keskiviikko 24. kesäkuuta 2015
LUOvasti kesään!
LUOvasti kohtaan
kesätuulen.
LUOnnosta saan
idean uuden.
Lempeästi lipuvat
aallot rantaan.
Piirrän ideani
lämpimään santaan.
LUOttamus kasvaa yhdessä tehden.
Tarina löytyy sivulta lehden.
LUOnnollinen valo
hehkun antaa.
Innostus osallistua
kauas kantaa.
- Anne Horila
Kiitos
LUO-verkoston osaajille
hyvästä yhteistyöstä kevään aikana.
LUOvaa sekä rentouttavaa kesää
Sami Saaren ja Elastisen Unelmien LUO -biisin muodossa!
Kirjoittaja Anne Horila on LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikkö.
maanantai 1. kesäkuuta 2015
Mobiilikesäkoulu-picnic Mustialassa 13.-14.8.2015
Mobiilius - mobiili työnteko, mobiilioppiminen, mobiili toiminta. Se on sitä, että voimme tehdä työtä tai opiskella siellä missä sille on parhaat edellytykset. Luonnonvara-alalla mobiilius on lähes itsestäänselvyys. Työnteko ei ole pöydän ääressä istumista vaan ollaan luonnossa, työkoneissa, tuotantorakennuksissa. Mutta miten älylaitteita voidaan parhaiten hyödyntää liikkuvan työn pyörteissä? Miten havainnot, seurantatiedon keruu tai muistiinpanot saadaan tehtyä entistä helpommin? Millaisia mahdollisuuksia on oman organisaation tai yrityksen esittelyyn nykyaikaisin keinoin tai miten selviytyä sosiaalisen median pyörteissä? Miten toimitaan tai tulostetaan 3D:nä tai hyödynnetään 360 näkymää?
Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia Mobiilikesäkoulupicnicillä. Päivät rakentuvat eri teemojen ympärille ja sen rakentumista voit seurata osoitteessa http://bit.ly/mTeemat.
Tule sinäkin Mustialan puistossa järjestettävään tapahtumaan. Siellä on tilaa kaikille mobiiliudesta kiinnostuneille, erityisesti opettajille, asiantuntijoille, kehittäjille ja yrittäjille. Mobiilikesäkoulussa opitaan yhdessä ja kahden päivän jälkeen mobiilireppusi on täynnä uusia ideoita.
Tapahtumasta peritään 60 euron järjestelykulumaksu, joka kattaa ohjelman, sähkön ja verkon. Omakustanteiseen ruokailuun on mahdollisuus picnic -ravintolassa sekä mahdollisuus varata majoittuminen Mustialan matkailusta. Illalla on saunominen ja yhteistä illanviettoa.
Ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa http://www.mobiilikesakoulu.com/ilmoittautuminen
Mobiilikesäkoulu syntyy ihmisistä ja yhteisestä osaamisesta - tehdään tapahtuma yhdessä! Tule mukaan kokemaan ja jakamaan!
Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia Mobiilikesäkoulupicnicillä. Päivät rakentuvat eri teemojen ympärille ja sen rakentumista voit seurata osoitteessa http://bit.ly/mTeemat.
Tule sinäkin Mustialan puistossa järjestettävään tapahtumaan. Siellä on tilaa kaikille mobiiliudesta kiinnostuneille, erityisesti opettajille, asiantuntijoille, kehittäjille ja yrittäjille. Mobiilikesäkoulussa opitaan yhdessä ja kahden päivän jälkeen mobiilireppusi on täynnä uusia ideoita.
Tapahtumasta peritään 60 euron järjestelykulumaksu, joka kattaa ohjelman, sähkön ja verkon. Omakustanteiseen ruokailuun on mahdollisuus picnic -ravintolassa sekä mahdollisuus varata majoittuminen Mustialan matkailusta. Illalla on saunominen ja yhteistä illanviettoa.
Ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa http://www.mobiilikesakoulu.com/ilmoittautuminen
Mobiilikesäkoulu syntyy ihmisistä ja yhteisestä osaamisesta - tehdään tapahtuma yhdessä! Tule mukaan kokemaan ja jakamaan!
Kirjoittaja Outi Vahtila on kehittämispäällikkönä HAMKissa.
maanantai 11. toukokuuta 2015
Kasvukausi alkanut – alkaako myös valkuaisomavaraisuuden nousukausi?
”Kevät keikkuen tulevi” –sanonta on tänä keväänä pitänyt varsin hyvin paikkansa. Välillä on lämmintä, välillä kylmää, vuorostaan sataa ja sitten taas paistaa. Ja tässä säätilojen keikutuksessa pitäisi saada kevätkylvöt tehtyä. Ne tärkeät kylvöt, joihin myös kotimainen valkuaisomavaraisuus perustuu.
Kevät käynnisti kasvukauden lisäksi Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hankkeen. Sen toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus ja sitä osarahoittaa Hämeen liitto EAKR-rahoituksella. Hankkeessa rakennettava Valkuaisfoorumi kokoaa alueen parasta osaamista edistämään valkuaisomavaraisuutta Hämeen alueella. Hanke ottaa huomioon koko elintarvikeketjun alkutuotannosta kuluttajiin saakka.
Kaksivuotinen hanke on saanut hyvän startin. Valkuaiskasvien havaintoruudut on jo kylvetty ja koekentälle ja rehuntuotantoon varatut siemenet odottavat kylvöhetkeään. Toukokuussa alkavat asiantuntijatreffit, joissa kohdataan verkossa vaihtuvien valkuaisteemojen parissa. Kasvukauden aikana tutkitaan säilörehuksi korjattavan härkäpavun kehitystä, sadonmuodostusta ja rehuarvojen muutoksia ja myöhemmin syksyllä härkäpavun murskesäilöntää. Elokuussa tavataan pellonpientareella tutustuen valkuaiskasveihin ja maistellen niistä tehtyjä herkkuja. Toimintaa siis riittää kesän ja syksyn aikana niin pelloilla, pellonpientareilla kuin verkossa. Tavoitteena on, että valkuaisomavaraisuuden nousukausi alkaa Hämeessä.
Mutta miksi hankkeemme ja puheet valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä? Syynä tähän on alhainen täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste kotieläinten ruokinnassa, joka on noin 15 %. Tämä tarkoittaa sitä, että tuontivalkuaisrehujen osuus on merkittävä. Myös ihmisravitsemuksessa kotimaiselle valkuaiselle olisi mahdollisuuksia huomattavasti nykyistä enemmän.
Valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä saatavat hyödyt ovat nousseet monissa tutkimuksissa ja selvityksissä esiin, ja niiden vaikutukset ovat merkityksellisiä niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin yksittäisillä maatiloillakin. Valkuaiskasvien viljelyä lisäämällä voidaan mm. pienentää tuontirehuihin liittyviä riskejä, lisätä ruokaturvaa, parantaa huoltovarmuutta, kääntää rahavirtoja kotimaiseen tuotantoon ja kulutukseen, lisätä lopputuotteiden kotimaisuusastetta ja edistää lähiruoka-ajattelua. Tilatasolla tarkasteltuna valkuaiskasvien viljely mm. monipuolistaa peltojen käyttöä ja viljelykiertoa, parantaa maan viljelyominaisuuksia, tuo joustoa rehujen korjuuaikoihin sekä vähentää ostolannoitteiden ja –rehujen tarvetta.
Jos hyödyt ovat niinkin moninaiset kuin mitä edellä on kuvattu, herääkin kysymys, mikä sitten jarruttaa kotimaisen valkuaisen tuotantoa. Tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella on todettu, että valkuaiskasvien viljelyn kilpailukyvyn parantuminen on perusedellytys, jotta niiden viljely ja käyttö kotieläinten ruokinnassa lisääntyisi. Tähän vaikuttavia asioita ovat mm. viljelykustannusten alentaminen, satotason nosto ja viljelyvarmuus. Myös lopputuotteen hinta sekä myynti- että ostorehuna on ratkaisevaa. Lisäksi tarvitaan uutta tutkimustietoa, osaamisen lisäämistä ja hyviä käytännön esimerkkejä valkuaiskasvien viljelystä ja käytöstä ruokinnassa. Tilojen välistä yhteistyötä tarvitaan jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat nykyistä paremmin. Ja vielä kun mukaan otetaan kuluttajanäkökulma, niin tarvitaan lisää mm. helposti ja nopeasti käytettäviä jalosteita, valmistuotteita ja hinnankin pitäisi olla kuluttajaystävällinen. Ja ylipäätään kotimaisen kasvivalkuaisen tunnettuutta kuluttajien keskuudessa pitäisi lisätä. Työsarkaa siis riittää jotta valkuaisomavaraisuus saadaan nousuun.
Tänä keväänä julkaistiin VTT:n selvitys ”Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi”. Siinä tavoitteeksi asetettiin valkuaisomavaraisuuden nostaminen 30 prosenttiin. Yhtenä toimenpiteenä ehdotetaan kohdennettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden käynnistämistä, jotka edistävät kotimaisen valkuaisen tuotantoa ja käyttöä. Hankkeemme ajoitus osui siis enemmän kuin hyvään ajankohtaan.
Hankkeesta tarkemmin: www.hamk.fi/valkuaisfoorumi
Valkuaisfoorumi löytyy myös Facebookista ja Twitteristä.
Härkäpapua Musialassa. Kuva: Kaisa Kuoppala, Luke.
Kirjoittaja Katariina Manni toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Kevät käynnisti kasvukauden lisäksi Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hankkeen. Sen toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus ja sitä osarahoittaa Hämeen liitto EAKR-rahoituksella. Hankkeessa rakennettava Valkuaisfoorumi kokoaa alueen parasta osaamista edistämään valkuaisomavaraisuutta Hämeen alueella. Hanke ottaa huomioon koko elintarvikeketjun alkutuotannosta kuluttajiin saakka.
Kaksivuotinen hanke on saanut hyvän startin. Valkuaiskasvien havaintoruudut on jo kylvetty ja koekentälle ja rehuntuotantoon varatut siemenet odottavat kylvöhetkeään. Toukokuussa alkavat asiantuntijatreffit, joissa kohdataan verkossa vaihtuvien valkuaisteemojen parissa. Kasvukauden aikana tutkitaan säilörehuksi korjattavan härkäpavun kehitystä, sadonmuodostusta ja rehuarvojen muutoksia ja myöhemmin syksyllä härkäpavun murskesäilöntää. Elokuussa tavataan pellonpientareella tutustuen valkuaiskasveihin ja maistellen niistä tehtyjä herkkuja. Toimintaa siis riittää kesän ja syksyn aikana niin pelloilla, pellonpientareilla kuin verkossa. Tavoitteena on, että valkuaisomavaraisuuden nousukausi alkaa Hämeessä.
Mutta miksi hankkeemme ja puheet valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä? Syynä tähän on alhainen täydennysvalkuaisen omavaraisuusaste kotieläinten ruokinnassa, joka on noin 15 %. Tämä tarkoittaa sitä, että tuontivalkuaisrehujen osuus on merkittävä. Myös ihmisravitsemuksessa kotimaiselle valkuaiselle olisi mahdollisuuksia huomattavasti nykyistä enemmän.
Valkuaisomavaraisuuden lisäämisestä saatavat hyödyt ovat nousseet monissa tutkimuksissa ja selvityksissä esiin, ja niiden vaikutukset ovat merkityksellisiä niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin yksittäisillä maatiloillakin. Valkuaiskasvien viljelyä lisäämällä voidaan mm. pienentää tuontirehuihin liittyviä riskejä, lisätä ruokaturvaa, parantaa huoltovarmuutta, kääntää rahavirtoja kotimaiseen tuotantoon ja kulutukseen, lisätä lopputuotteiden kotimaisuusastetta ja edistää lähiruoka-ajattelua. Tilatasolla tarkasteltuna valkuaiskasvien viljely mm. monipuolistaa peltojen käyttöä ja viljelykiertoa, parantaa maan viljelyominaisuuksia, tuo joustoa rehujen korjuuaikoihin sekä vähentää ostolannoitteiden ja –rehujen tarvetta.
Jos hyödyt ovat niinkin moninaiset kuin mitä edellä on kuvattu, herääkin kysymys, mikä sitten jarruttaa kotimaisen valkuaisen tuotantoa. Tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella on todettu, että valkuaiskasvien viljelyn kilpailukyvyn parantuminen on perusedellytys, jotta niiden viljely ja käyttö kotieläinten ruokinnassa lisääntyisi. Tähän vaikuttavia asioita ovat mm. viljelykustannusten alentaminen, satotason nosto ja viljelyvarmuus. Myös lopputuotteen hinta sekä myynti- että ostorehuna on ratkaisevaa. Lisäksi tarvitaan uutta tutkimustietoa, osaamisen lisäämistä ja hyviä käytännön esimerkkejä valkuaiskasvien viljelystä ja käytöstä ruokinnassa. Tilojen välistä yhteistyötä tarvitaan jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat nykyistä paremmin. Ja vielä kun mukaan otetaan kuluttajanäkökulma, niin tarvitaan lisää mm. helposti ja nopeasti käytettäviä jalosteita, valmistuotteita ja hinnankin pitäisi olla kuluttajaystävällinen. Ja ylipäätään kotimaisen kasvivalkuaisen tunnettuutta kuluttajien keskuudessa pitäisi lisätä. Työsarkaa siis riittää jotta valkuaisomavaraisuus saadaan nousuun.
Tänä keväänä julkaistiin VTT:n selvitys ”Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi”. Siinä tavoitteeksi asetettiin valkuaisomavaraisuuden nostaminen 30 prosenttiin. Yhtenä toimenpiteenä ehdotetaan kohdennettujen tutkimus- ja kehityshankkeiden käynnistämistä, jotka edistävät kotimaisen valkuaisen tuotantoa ja käyttöä. Hankkeemme ajoitus osui siis enemmän kuin hyvään ajankohtaan.
Hankkeesta tarkemmin: www.hamk.fi/valkuaisfoorumi
Valkuaisfoorumi löytyy myös Facebookista ja Twitteristä.
Kirjoittaja Katariina Manni toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)