Resurssiviisauden ytimessä

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat tämän vuoden osalta oli kulutettu loppuun jo elokuun 13. päivä. Melkein viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Suomessa luonnonvaroista ei ole puutetta, mutta tämä ei tarkoita etteikö meillä olisi myös parannettavaa. Esimerkiksi ekologinen jalanjälki on myös suomalaisella kuluttajalla suuri. Mitä sinä voisit tehdä toisin?

Hämeen ammattikorkeakoulussa alkoi EAKR-rahoitteinen Alueelliset järkivihreät innovaatiot-hanke, jonka kolme isoa tavoitetta ovat resurssiviisauden lisääminen, innovaatiotoiminnan tukeminen ja vähähiilisten pilottien toteuttaminen. Vähähiilisyyttä edesauttaa energiatehokkuus, kestävästi tuotettujen uusiutuvien energiamuotojen lisääntyminen, materiaalitehokkuus, viisas liikkuminen sekä kestävä kulutus. Vähähiilisyys liittyy vahvasti kasvihuonepäästöjen vähenemiseen.

Mitä sitten resurssiviisaus tarkoittaa? Sitran Resurssiviisas-hankkeessa resurssiviisaus määriteltiin kyvyksi käyttää erilaisia resursseja harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.  Resursseilla puolestaan voidaan tarkoittaa luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluita, tiloja tai aikaa. Resurssiviisaassa toiminnassa ei ole siis kyse mistään suuresta ja ihmeellisestä. Sanonta pienistä puroista syntyy iso virta toimii myös tässä. Toki, suuriakin muutoksia tarvitaan, mutta asioihin on helpompi tarttua, kun ne nähdään pieninä tekoina. Tutkimalla, ideoimalla ja kokeilemalla pienestä voi tulla suurta.

Hankkeella on isot tavoitteet, mutta tämän päivän ohjausryhmän kokouksen perusteella odotan innolla hankkeen etenemistä. Hankkeen kohdealuetta on Kanta-Häme ja sen idea pohjautuu Forssan Järkivihreä -strategiaan. Forssan kaupunki kuuluu Fisu-verkostoon, mikä koostuu edelläkävijä kaupungeista ja kunnista tähtäimenä kestävä hyvinvointi. Forssan on ollut mukana Sitran Resurssiviisas-hankkeessa, jonka aikana alkanutta työtä kohti resurssiviisasta toimintaa tullaan hankkeen aikana jatkamaan. Hankkeessa tartutaan myös aiheen ympärillä olevan termiviidakon selventämiseen. Mitä milläkin termillä tarkoitetaan? Seuraa siis hankkeen www-sivuja. Sinne tullaan kokomaan hankkeessa opittua asioita.

Paljon on tehtävää, mutta työ on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Haastan sinutkin miettimään, miten voisit toimia resurssiviisaammin. Olisiko se yksi kasvisruokapäivä viikkoon lisää tai polkupyöräily töihin autoilun sijaan vielä kun kelit sen sallivat? Muutos voi olla myös pullovesien hylkääminen ja jätteiden ohjeiden mukainen kierrättäminen. Resurssiviisasta syksyä sinulle toivoen!

ps Nettisivut avautuvat syyskuun aikana osoitteessa www.hamk.fi/apuri

Kirjoittaja Laura Vainio on Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hankkeen projektipäällikkö.

Digitaalisuutta, yrittäjyyttä ja yhteistyötä - Enterprise 2015 teknologiayrittäjyyspäivät saapuvat Hämeenlinnan Verkatehtaalle lokakuussa

Enterprise 2015 eli yhdeksännet valtakunnalliset teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään 6.-7.10.2015 Verkatehtaalla Hämeenlinnassa. Tapahtuman pääteemana on Digitaalisuus muuttaa kaiken? - uusi yrittäjyyden aikakausi. LUO-verkosto on esillä tapahtumassa. Lue lisää tapahtumasta Minna Takalan kirjoittamasta Blogista.

 Enterprise 2015 Blogi-kirjoitus, Minna Takala, Hämeen liitto

Ehdota LUO yhteistyöosaaja 2015

LUO Luonnonvara-alan verkosto haluaa jälleen palkita yhteistyöosaajan, joka on edistänyt LUO-verkoston toimintaa ja yhteistyötä vuonna 2015. Yhteistyötä on tehty yli organisaatiorajojen ja se on liittynyt joihinkin seuraavista verkoston tavoitteista:

1) Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö, osaamisen jakaminen, tutkimustiedon hyödyntäminen, hankeyhteistyö ja uusien hankeideoiden jalostaminen

2) Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö (HAMK, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus Luke) ja opetusyhteistyö

3) Uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnaksi, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, yritysyhteistyö, yrittäjämäisen asenteen ja projektioppimisen edistäminen

Kiitä yhteistyökumppania ja ehdota häntä vuoden yhteistyöosaajaksi ke 23.9.2015 mennessä. Lähetä henkilön nimi, organisaatio ja sähköpostiosoite osoitteella anne.horila@hame.fi ja perustele lyhyesti miksi ehdottamasi henkilö tulisi palkita LUO 2015 yhteistyöosaajana. Viestin otsikoksi Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2015.

Yhteistyöosaajan valitsee LUO-verkoston ohjausryhmä. Yhteistyöosaaja palkitaan loppuvuodesta 2015. Lisäksi kaikkien yhteistyöosaajia ehdottaneiden kesken arvotaan pieni palkinto.

LUO Luonnonvara-alan verkoston tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen. LUO-verkostoa ovat kehittämässä Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskus Luke sekä muita koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, Linnan Kehitys Oy, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, First Round Oy, yrityksiä ja järjestöjä sekä Hämeen liitto. Yhteistyötä halutaan vahvistaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.



Lisätietoja:
Anne Horila, projektipäällikkö, anne.horila@hame.fi , +358 (0)50 301 1679
Lisätietoa verkostosta löytyy osoitteesta www.hamk.fi/luo
LUO Luonnonvara-alan verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen -hanke, jonka rahoituksesta vastaavat Hämeen liitto ja HAMK.

LUOntevasti ja tuloksellisesti monipaikkaista yhteistyötä

LUO Luonnonvara-alan verkosto koostuu useista eri organisaatioista. Lisäksi organisaatioilla on useita toimipisteitä eri paikkakunnilla. Yhteistyötä tehdään myös luontevasti eri maiden välillä.

Sosiaalinen media ja erilaiset kokous- ja konferenssiratkaisut mahdollistavat ihmisten tapaamisen verkon välityksellä. Tieto kulkee nopeasti ja voimme olla yhteydessä toisiimme helposti. Lisäksi voimme jakaa tietoa ja osaamistamme. Sosiaalisen median kautta yhteisöllinen ja kokeileva kehittäminen ja ihmisten kokoon saaminen on nopeutunut.

Ihmisten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksessa rakentuvan yhteisen ymmärryksen rakentajana olen miettinyt kasvokkain tapahtuvan ja verkossa tapahtuvan kohtaamisen merkitystä. Minulle on tärkeää ensin tavata ihminen kasvotusten, tutustua ja kuunnella. Oppia tuntemaan ihmistä sen verran, että osaan jatkossa viestiä oikealla tavalla. Kasvokkain tapaamisessa minun on helpompi tunnustella meneekö viestini perille sellaisena kuin sen olen tarkoittanut. Toisaalta helpot ja rutiiniluontoiset asiat hoituvat hyvin verkon välityksellä. Erityisesti jo tuttujen toimijoiden kesken.

Verkostomainen työskentely ja monipaikkainen yhteistyö ovat lisääntyneet jatkuvasti. Miten meidän kannattaa toimia monipaikkaisessa verkostossa ja tehdä ihmisten välistä yhteistyötä niin, että yhteistyö on helppoa, luontevaa ja tuloksellista?

Kasvokkaisten tapaamisten merkitys on verkostomme toimijoiden mielestä ollut tärkeää. Toisaalta verkkopalaverit säästävät aikaa, rahaa ja istumalihaksia sekä mahdollistavat sujuvan yhteistyön eri puolille maailmaa. Osaajien verkostosta löytyy oikeaa osaamista ja voimme työskennellä yhdessä välimatkoista huolimatta.
 
Monipaikkainen yhteistyö on arkea. Haluamme kuitenkin LUO-verkostossa kehittyä edelleen. Olemmekin mukana tutkimuskohteena Lappeenrannan teknillisen yliopiston TEKES-hankkeessa. Innospring Catch –hankkeen kautta teetämme parhaillaan kyselyä, jossa selvitetään yhteistyön nykytilaa ja koettuja hyötyjä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään LUO-verkoston yhteistyön toimintatapojen kehittämisessä.

KUVA. Innospring Catch –hankkeen suunnittelupäivä Lepaalla. Kuvassa vasemmalta Minna Takala, Jukka-Pekka Bergman, Anna-Maija Nisula, Kirsimarja Blomqvist ja Kaisa Henttonen.

Kirjoittajana ja kuvaajana on LUO-verkoston projektipäällikkö Anne Horila.

Virallista ja viraalia markkinointia ja viestintää lähiruoka-hankkeessa

Hortonomi-opiskelijat Emmi Turkki ja Taru Hakuni tekivät hankkeelle tunnuskuvan päijäthämeen väreissä

Virallista ja viraalia markkinointia ja viestintää

Teksti Pia Rupponen
Kirjoittaja on viestinnän ja markkinoinnin lehtori HAMKissa sekä HAMK biotalouden markkinointikoordinaattori

Lähiruoasta uutta liiketoimintaa – Local Street food -hankkeessa opiskelijat tekivät hankkeelle viestintää ja markkinakyselyä

Vuoden 2015 alusta alkanut ja tuttavallisesti Tapahtumaruoka-hankkeen nimellä kutsuttu kokonaisuus tähtää vastuullisesti tuotetun päijäthämäläisen lähiruoan ja -juoman esilletuomiseen. Mukana olevat yritykset He-Vi Hasila, Hollolan Hirvi, Leipomo Limbbu, Maatila-Liha Meronen, Vääksyn Mylly sekä Tuloiselan Marjatila sekä hamkilaiset (HAMK) ja lamkilaiset (LAMK) hanketoimijat kehittävät yritysyhteistyön toimintamallia ja paikallisista aineksista ammentavia ruoka- ja juomatuotteita tapahtumien ruokapalveluihin. Yhteistä yrittämistä testattiin Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumassa Lahdessa menneen kesäkuun lopussa, jossa veturi-yritykseksi valikoituneen Maatilaliha Merosen johdolla myytiin nyhtöpossuburgeria (Merosen nyhtö) ja hotdogia (Virain kuumakoira) nälkäiselle oluttapahtumamayleisölle. Hankkeessa mukana olevat Hollolan Hirvi ja Tuloiselan marjatila tarjoilivat olutta ja marjashottia alueen juomia tarjoilevassa osassa.

Hankkeessa on mukana opiskelijoita sekä HAMKin puutarhatalouden että LAMKin palveluliiketoiminnan sekä ympäristö- ja energiatekniikan koulutuksista. Oppilaitoskielellä tämä on tarkoittanut opetuksen integroimista liiketoiminnan kehittämishankkeeseen. Asiantuntijaviestinnän ja markkinoinnin opintojaksojen opettajana HAMKissa olen pystynyt poimimaan hankkeesta sellaisia selvittämisen paikkoja, jotka ovat hyödyttäneet sekä opiskelijoita että hankkeen tavoitteita.

Tapahtumaruoka-hankkeen yksi tavoite on selvittää  kysyntää, jota Päijät-Hämeen yleisö- tai yritystapahtumien tuottajilla olisi (mahdollisesti syntyvää) yhteistä toimintakonseptia (ruoka- ja juomayrittäjien) ja raaka-aineista tehtyjä tuotteita kohtaan. HAMKin markkinoinnin tunneilla tätä päätettiin selvittää tekemällä kysely aiheesta.

Mikä tuottaa arvoa tapahtumajärjestäjälle ja onko pientuottajalla se etu hallussa?

Opiskelijoiden työnä oli eläytyä yrittäjän elämään ja miettiä kysymyksiä ja niille vastausvaihtoehtoja, joiden tietämisestä on hyötyä uuden liiketoimintamuodon kynnyksellä. Perinteisesti Suomen markkinoilla pienten ja keskisuurten lähiruoka- ja juomayritysten on ollut vaikeaa päästä tarjoamaan tuotteita ja palveluita tapahtumiin, ja tarjonta on monestikin tullut suurten ravintola- tai cateringpalveluyritysten kautta. Olisiko pienten yrittäjien osaamisessa siis sellaista kilpailuetua, jolla pääsisi sisään markkinaan? Opiskelijat saivat aikaiseksi hyviä ostohalukkuutta, hintaherkkyyttä ja mielikuvaa lähiruokatuotteesta testaavia kysymyksiä. Kysely toteutetaan myöhemmin tänä vuonna.

Hankkeen viestinnän pitää olla löydettävää

Asiantuntijaviestinnän opiskelijat viettivät omalta osaltaan hikisiä iltapäiviä koostaen Lähiruoasta liiketoimintaa -hankkeelle viestintäsuunnitelmaa, josta selviäisivät hankkeen ydinviestin lisäksi tarkemmat kohderyhmät, viestikanavat ja niihin sopivat sisällöt sekä viestinnän tulosta kuvaavat mittarit. Tavoite oli käyttää esimerkiksi Suuret oluet pienet panimot -tapahtumassa Hankkeen omaa facebookia (facebook.com/tapahtumaruoka) tapahtumaviestinnässä.

Asiakkaat haluavat viestintää -viestejä ei synny "vasemmalla kädellä"

Päijät-hämäläisen lähiruokailmiön löydettävyyteen verkossa ja somessa haluttiin myös panostaa, joka tarkoitti asiaan liittyvien sisältöjen tuottamista ja tilien perustamista somen kanaville (esim. powerpoint-esitykset Slideshare-kanavalle ja kuvien vieminen Instagrammiin ilmiöön liittyvän häshtägin (#) kanssa.) Digitaalisessa viestinnässä kaiken lähtökohta on kuitenkin ajantasainen www-sivu, joka luotiin hanketta hallinoivan HAMKin sivuston alle. Ja kun hankkeista puhutaan, opiskelijoille tuli hyvin selväksi millaiset ovat EAKR-hankkeiden viestintävaatimukset mm. logojen, tekstipohjien ja fonttien suhteen.

Kaikkiaan viestinnän opiskelijat saivat totuudenmukaisen kuvan monimediaisen viestinnän tärkeydestä asiakkaiden tavoittamisessa, liiketoiminnan menestymisessä sekä hanketiedotuksessa. Markkinoinnin opiskelijat hahmottivat markkinapotentiaalin selvittämisen ja asiakaslähtöisyyden ehdottomuuden ennen uuden liiketoiminnan aloittamista. 

LUOvasti kesään!

LUOvasti kohtaan

kesätuulen.

LUOnnosta saan 

idean uuden. 

Lempeästi lipuvat 

aallot rantaan.

Piirrän ideani

lämpimään santaan.

LUOttamus kasvaa yhdessä tehden.

Tarina löytyy sivulta lehden.

LUOnnollinen valo 

hehkun antaa.

Innostus osallistua 

kauas kantaa. 

- Anne Horila

Kiitos 

LUO-verkoston osaajille 

hyvästä yhteistyöstä kevään aikana.

LUOvaa sekä rentouttavaa kesää 

Sami Saaren ja Elastisen Unelmien LUO -biisin muodossa!

https://www.youtube.com/watch?v=aU11OfErVss

Kirjoittaja Anne Horila on LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikkö.

Mobiilikesäkoulu-picnic Mustialassa 13.-14.8.2015

Mobiilius - mobiili työnteko, mobiilioppiminen, mobiili toiminta. Se on sitä, että voimme tehdä työtä tai opiskella siellä missä sille on parhaat edellytykset. Luonnonvara-alalla mobiilius on lähes itsestäänselvyys. Työnteko ei ole pöydän ääressä istumista vaan ollaan luonnossa, työkoneissa, tuotantorakennuksissa. Mutta miten älylaitteita voidaan parhaiten hyödyntää liikkuvan työn pyörteissä? Miten havainnot, seurantatiedon keruu tai muistiinpanot saadaan tehtyä entistä helpommin? Millaisia mahdollisuuksia on oman organisaation tai yrityksen esittelyyn nykyaikaisin keinoin tai miten selviytyä sosiaalisen median pyörteissä? Miten toimitaan tai tulostetaan 3D:nä tai hyödynnetään 360 näkymää?

Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksia Mobiilikesäkoulupicnicillä. Päivät rakentuvat eri teemojen ympärille ja sen rakentumista voit seurata osoitteessa http://bit.ly/mTeemat. 

Tule sinäkin Mustialan puistossa järjestettävään tapahtumaan. Siellä on tilaa kaikille mobiiliudesta kiinnostuneille, erityisesti opettajille, asiantuntijoille, kehittäjille ja yrittäjille. Mobiilikesäkoulussa opitaan yhdessä ja kahden päivän jälkeen mobiilireppusi on täynnä uusia ideoita.

Tapahtumasta peritään 60 euron järjestelykulumaksu, joka kattaa ohjelman, sähkön ja verkon. Omakustanteiseen ruokailuun on mahdollisuus picnic -ravintolassa sekä mahdollisuus varata majoittuminen Mustialan matkailusta. Illalla on saunominen ja yhteistä illanviettoa.

Ilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa http://www.mobiilikesakoulu.com/ilmoittautuminen 

Mobiilikesäkoulu syntyy ihmisistä ja yhteisestä osaamisesta - tehdään tapahtuma yhdessä! Tule mukaan kokemaan ja jakamaan!

Kirjoittaja Outi Vahtila on kehittämispäällikkönä HAMKissa.