torstai 22. lokakuuta 2015

Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2015 on luonnonvara-alan ja biotalouden vahva asiantuntija

Vuoden 2015 LUO yhteistyöosaajaksi valittiin Tapani Pöykkö HAMKista. Yhteistyöosaaja on luonnonvara-alan ja biotalouden vahva asiantuntija ja puolestapuhuja. Tapani on luonut vahvan pohjan HAMKin ja koko Kanta-Hämeen biotalouden tutkimus- ja kehitystoiminnalle. Hän on valtakunnallisestikin merkittävä alan verkostotoimija ja hyvä yhteistyökumppani LUO-verkostossa. Yhteistyöosaajaa ehdottaneiden sanoin: onnittelut Mr. Bioeconomy.

Yhteistyöosaajaa sai ehdottaa syyskuun aikana. LUO-verkoston ohjausryhmä valitsi palkittavan.
Yhteistyöosaajan palkitsee LUO Luonnonvara-alan verkosto.  Verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen –hanke. Hanketta rahoittavat Hämeen liitto ja HAMK. www.hamk.fi/luo

Lisätietoja:
LUO-verkoston projektipäällikkö Anne Horila, puhelin 050 3011 679 tai sähköposti anne.horila@hame.fi.

tiistai 20. lokakuuta 2015

Ravinteet kiertoon ja vedet kirkkaammiksi

Huoli vesien tilasta on aiheellinen, ja valtakunnan tasolla onkin tarve tehostaa ravinteiden kierrätystä ja ehkäistä ravinteiden, erityisesti fosforin ja typen, valumista vesistöihin. Suomen hallitus on sitoutunut tehotoimiin, jotta Saaristomeren vesien tila saadaan hyväksi vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Suomesta on luvattu tehdä ravinteiden kierrätyksen mallimaa.

Näihin haasteisiin vastaa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke eli Ravinneresurssi, jossa ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua edistetään yhteistyöllä. Hankkeen päätoteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu ja hankekumppaneina ovat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Etelä-Suomen Salaojakeskus. Hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman kautta ympäristöministeriö osallistuu hankkeen rahoitukseen.

Tavoitteena on tehostaa ravinteiden kierrätystä ja resurssitehokasta käyttöä maataloudessa sekä pienentää vesiin päätyvää ravinnekuormaa. Maatalouden aiheuttamien ravinnekuormitusten vähentämiseksi viljelijöiden aktivoiminen uusien menetelmien hyödyntämiseen on keskeistä. Edellytyksenä on pystyä perustelemaan miksi viljelijän kannattaa muuttaa toimintatapojaan ja ottaa käyttöön tutkitut ja hyväksi havaitut menetelmät.

Kerääjäkasvit kierrättämään

Kerääjäkasvit ovat yksi hankkeen toimenpiteistä. Tämä tiimoilta Mustialassa järjestettiin 8.10. hankkeeseen kuuluva pellonpiennarpäivä teemalla ” Kerääjäkasvit keräävät pellonpientareelle”.  Päivän aikana pohdittiin kerääjäkasvien tuomia mahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksessä ja ravinnehuuhtoumien ehkäisyssä ja vaihdettiin ajatuksia kasvukauden aikaisista kokemuksista.

Kerääjäkasvien hyödyntämisestä ravinteiden pidättämisessä on saatu lupaavia tuloksia. Kiinnostusta lisää kasvustojen hyödyntäminen rehukäytössä tai biokaasutuotannossa. Kaikissa tilanteissa maassa vapaana olevia ravinteita napataan talteen kerääjäkasvien avulla ja ravinteet lähtevät hyödylliseen kiertoon. Ne joko sitoutuvat kasviin ja jäävät kasvin mukana maaperään tai vaihtoehtoisesti jatkavat matkaansa rehussa eläimeen tai bioenergian raaka-aineeksi. Rehu- ja biokaasutuskierrossa kerääjäkasvien mukana sitoutuneista ravinteista osa palaa takaisin maahan arvokkaana lannoitteena joko lannan tai biokaasutuksen sivujakeiden muodossa.

Maataloudessa ravinteiden huuhtoutumiseen liittyvä ongelma kulminoituu suurelta osin kasvukauden ulkopuoliseen aikaan ja niihin tilanteisiin kun pellolla ei kasva mitään. Se on aika, joka monesti mielletään ajaksi jolloin pelto lepää. Mutta näin ei tosiasiassa pitäisi olla, vaan peltomaa pitää saada töihin, kasvukauden ulkopuolellakin. Ja tässä kerääjäkasvit ovat hyvä työnantaja. Kerääjäkasvikasvusto voidaan perustaa joko keväällä tai vasta satokasvin korjuun jälkeen, ennen elokuun puoliväliä. Kerääjäkasvi kasvaa varsinaisen satokasvin korjuun jälkeen peittäen maata ja ottaen peltoon jääneitä ravinteita talteen. Ilman kasvipeitteisyyttä sänkimaa on erittäin altis ravinteiden huuhtoutumiselle kun maassa ei ole enää kasvustoa joka hyödyntäisi siinä olevia ravinteita

Ravinteiden sitomisen lisäksi kerääjäkasveista on paljon muutakin hyötyä peltomaalle. Niiden juuristo kuohkeuttaa maata, joka parantaa maan rakennetta. Lisäksi ne edistävät maan mikrobitoimintaa, joka edesauttaa maassa olevan orgaanisen aineksen hajoamista ja parantaa maan multavuutta. Ja kun maan kasvuolosuhteet ovat hyvät, kasvit kasvavat paremmin ja käyttävät myös tarjolla olevat ravinteet tehokkaammin. Näin ravinnekierto tehostuu ja huuhtoutumisalttiiden ravinteiden määrä vähenee.

Vaikka kerääjäkasveja on tutkittu jo 1990-luvulta lähtien ja niistä tiedetään paljon, on lisätutkimukselle edelleen tarvetta. Pellonpiennarpäivässäkin nousi esiin monia kysymyksiä, jotka vaatisivat lisätutkimusta. Näitä ovat mm. kerääjäkasvien lajikekokeet, kerääjäkasvin kylvö syysviljan kylvön yhteydessä, talvehtimiseen liittyvät asiat ja mitä tehdä kerääjäkasvikasvustolle syksyllä tai vaihtoehtoisesti keväällä. Toivottavasti jo lähivuosina näihin kysymyksiin saadaan vastauksia.

Tutkimus ja maatilamittakaavan sovellukset lähelle opiskelijoita

Ravinneresurssi-hankkeen toimintaympäristönä on Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan tutkimus- ja opetusmaatila. Oppilaitosympäristöön perustetut esimerkkikohteet ovat esimerkkejä käytännön toimenpiteistä, joilla edistetään ravinteiden kierrätystä ja parannetaan vesien tilaa.

Osaamisen edistäminen ja asenteisiin vaikuttaminen ovat keskeisiä asioita joilla edesautetaan ympäristön tilaa parantavien tavoitteiden saavuttamista. Oppilaitosympäristössä koulutetaan tulevaisuuden maatalouden ammattilaisia, ja on tärkeää että he jo opiskeluaikana pääsevät näkemään erilaisia vaihtoehtoja joilla voidaan edistää ravinteiden kierrätystä ja vesien suojelua. Opetusmaatila tarjoaa myös hyvän ympäristön viljelijöiden ja muiden alan toimijoiden koulutukseen.

Kerääjäkasvien lisäksi hankkeen toimenpiteisiin kuuluu olkibiosuotimen pilotointi valumavesien käsittelymenetelmänä sekä peltolohkon paikalliskuivatus säätösalaojituksen avulla. Kaikkein toimenpiteiden vaikutusta valumavesien määrään ja vedenlaatuun sekä ravinnetaseisiin seurataan ja arvioidaan niiden kustannustehokkuutta. Kaikki tieto tulee avoimesti saataville hankkeen verkkosivuille www.hamk.fi/ravinneresurssi josta löytyy myös lisätietoa hankkeesta.

Kirjoittaja Katariina Manni, HAMK,  lehtori ja Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön –hankkeen projektipäällikkö

torstai 8. lokakuuta 2015

Yhteistyöllä kohti kukoistusta

Kiitos kaikille LUO-verkoston toimijoille, jota olitte mukana Enterprise 2015 –tapahtuman järjestelyissä sekä tapahtumassa.

Liitteenä on TEK-lehden juttu seminaarista: Yhteistyöllä kohti kukoistusta. Mukana on useita verkostomme toimijoiden kommentteja.

Lue lisää Pekka Leiviskän kirjoittamasta jutusta:
http://lehti.tek.fi/tyoelama/yhteistyolla-kohti-kukoistusta


tiistai 22. syyskuuta 2015

Resurssiviisauden ytimessä

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat tämän vuoden osalta oli kulutettu loppuun jo elokuun 13. päivä. Melkein viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Suomessa luonnonvaroista ei ole puutetta, mutta tämä ei tarkoita etteikö meillä olisi myös parannettavaa. Esimerkiksi ekologinen jalanjälki on myös suomalaisella kuluttajalla suuri. Mitä sinä voisit tehdä toisin?

Hämeen ammattikorkeakoulussa alkoi EAKR-rahoitteinen Alueelliset järkivihreät innovaatiot-hanke, jonka kolme isoa tavoitetta ovat resurssiviisauden lisääminen, innovaatiotoiminnan tukeminen ja vähähiilisten pilottien toteuttaminen. Vähähiilisyyttä edesauttaa energiatehokkuus, kestävästi tuotettujen uusiutuvien energiamuotojen lisääntyminen, materiaalitehokkuus, viisas liikkuminen sekä kestävä kulutus. Vähähiilisyys liittyy vahvasti kasvihuonepäästöjen vähenemiseen.

Mitä sitten resurssiviisaus tarkoittaa? Sitran Resurssiviisas-hankkeessa resurssiviisaus määriteltiin kyvyksi käyttää erilaisia resursseja harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.  Resursseilla puolestaan voidaan tarkoittaa luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita, palveluita, tiloja tai aikaa. Resurssiviisaassa toiminnassa ei ole siis kyse mistään suuresta ja ihmeellisestä. Sanonta pienistä puroista syntyy iso virta toimii myös tässä. Toki, suuriakin muutoksia tarvitaan, mutta asioihin on helpompi tarttua, kun ne nähdään pieninä tekoina. Tutkimalla, ideoimalla ja kokeilemalla pienestä voi tulla suurta.

Hankkeella on isot tavoitteet, mutta tämän päivän ohjausryhmän kokouksen perusteella odotan innolla hankkeen etenemistä. Hankkeen kohdealuetta on Kanta-Häme ja sen idea pohjautuu Forssan Järkivihreä -strategiaan. Forssan kaupunki kuuluu Fisu-verkostoon, mikä koostuu edelläkävijä kaupungeista ja kunnista tähtäimenä kestävä hyvinvointi. Forssan on ollut mukana Sitran Resurssiviisas-hankkeessa, jonka aikana alkanutta työtä kohti resurssiviisasta toimintaa tullaan hankkeen aikana jatkamaan. Hankkeessa tartutaan myös aiheen ympärillä olevan termiviidakon selventämiseen. Mitä milläkin termillä tarkoitetaan? Seuraa siis hankkeen www-sivuja. Sinne tullaan kokomaan hankkeessa opittua asioita.

Paljon on tehtävää, mutta työ on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin. Haastan sinutkin miettimään, miten voisit toimia resurssiviisaammin. Olisiko se yksi kasvisruokapäivä viikkoon lisää tai polkupyöräily töihin autoilun sijaan vielä kun kelit sen sallivat? Muutos voi olla myös pullovesien hylkääminen ja jätteiden ohjeiden mukainen kierrättäminen. Resurssiviisasta syksyä sinulle toivoen!

ps Nettisivut avautuvat syyskuun aikana osoitteessa www.hamk.fi/apuri

Kirjoittaja Laura Vainio on Alueelliset järkivihreät innovaatiot -hankkeen projektipäällikkö.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Digitaalisuutta, yrittäjyyttä ja yhteistyötä - Enterprise 2015 teknologiayrittäjyyspäivät saapuvat Hämeenlinnan Verkatehtaalle lokakuussa

Enterprise 2015 eli yhdeksännet valtakunnalliset teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään 6.-7.10.2015 Verkatehtaalla Hämeenlinnassa. Tapahtuman pääteemana on Digitaalisuus muuttaa kaiken? - uusi yrittäjyyden aikakausi. LUO-verkosto on esillä tapahtumassa. Lue lisää tapahtumasta Minna Takalan kirjoittamasta Blogista.

 Enterprise 2015 Blogi-kirjoitus, Minna Takala, Hämeen liitto

tiistai 1. syyskuuta 2015

Ehdota LUO yhteistyöosaaja 2015

LUO Luonnonvara-alan verkosto haluaa jälleen palkita yhteistyöosaajan, joka on edistänyt LUO-verkoston toimintaa ja yhteistyötä vuonna 2015. Yhteistyötä on tehty yli organisaatiorajojen ja se on liittynyt joihinkin seuraavista verkoston tavoitteista:

1) Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö, osaamisen jakaminen, tutkimustiedon hyödyntäminen, hankeyhteistyö ja uusien hankeideoiden jalostaminen

2) Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö (HAMK, Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus Luke) ja opetusyhteistyö

3) Uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnaksi, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, yritysyhteistyö, yrittäjämäisen asenteen ja projektioppimisen edistäminen

Kiitä yhteistyökumppania ja ehdota häntä vuoden yhteistyöosaajaksi ke 23.9.2015 mennessä. Lähetä henkilön nimi, organisaatio ja sähköpostiosoite osoitteella anne.horila@hame.fi ja perustele lyhyesti miksi ehdottamasi henkilö tulisi palkita LUO 2015 yhteistyöosaajana. Viestin otsikoksi Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2015.

Yhteistyöosaajan valitsee LUO-verkoston ohjausryhmä. Yhteistyöosaaja palkitaan loppuvuodesta 2015. Lisäksi kaikkien yhteistyöosaajia ehdottaneiden kesken arvotaan pieni palkinto.

LUO Luonnonvara-alan verkoston tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen. LUO-verkostoa ovat kehittämässä Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Luonnonvarakeskus Luke sekä muita koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, Linnan Kehitys Oy, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, First Round Oy, yrityksiä ja järjestöjä sekä Hämeen liitto. Yhteistyötä halutaan vahvistaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.



Lisätietoja:
Anne Horila, projektipäällikkö, anne.horila@hame.fi , +358 (0)50 301 1679
Lisätietoa verkostosta löytyy osoitteesta www.hamk.fi/luo
LUO Luonnonvara-alan verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen -hanke, jonka rahoituksesta vastaavat Hämeen liitto ja HAMK.

tiistai 25. elokuuta 2015

LUOntevasti ja tuloksellisesti monipaikkaista yhteistyötä

LUO Luonnonvara-alan verkosto koostuu useista eri organisaatioista. Lisäksi organisaatioilla on useita toimipisteitä eri paikkakunnilla. Yhteistyötä tehdään myös luontevasti eri maiden välillä.

Sosiaalinen media ja erilaiset kokous- ja konferenssiratkaisut mahdollistavat ihmisten tapaamisen verkon välityksellä. Tieto kulkee nopeasti ja voimme olla yhteydessä toisiimme helposti. Lisäksi voimme jakaa tietoa ja osaamistamme. Sosiaalisen median kautta yhteisöllinen ja kokeileva kehittäminen ja ihmisten kokoon saaminen on nopeutunut.

Ihmisten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksessa rakentuvan yhteisen ymmärryksen rakentajana olen miettinyt kasvokkain tapahtuvan ja verkossa tapahtuvan kohtaamisen merkitystä. Minulle on tärkeää ensin tavata ihminen kasvotusten, tutustua ja kuunnella. Oppia tuntemaan ihmistä sen verran, että osaan jatkossa viestiä oikealla tavalla. Kasvokkain tapaamisessa minun on helpompi tunnustella meneekö viestini perille sellaisena kuin sen olen tarkoittanut. Toisaalta helpot ja rutiiniluontoiset asiat hoituvat hyvin verkon välityksellä. Erityisesti jo tuttujen toimijoiden kesken.

Verkostomainen työskentely ja monipaikkainen yhteistyö ovat lisääntyneet jatkuvasti. Miten meidän kannattaa toimia monipaikkaisessa verkostossa ja tehdä ihmisten välistä yhteistyötä niin, että yhteistyö on helppoa, luontevaa ja tuloksellista?

Kasvokkaisten tapaamisten merkitys on verkostomme toimijoiden mielestä ollut tärkeää. Toisaalta verkkopalaverit säästävät aikaa, rahaa ja istumalihaksia sekä mahdollistavat sujuvan yhteistyön eri puolille maailmaa. Osaajien verkostosta löytyy oikeaa osaamista ja voimme työskennellä yhdessä välimatkoista huolimatta.
 
Monipaikkainen yhteistyö on arkea. Haluamme kuitenkin LUO-verkostossa kehittyä edelleen. Olemmekin mukana tutkimuskohteena Lappeenrannan teknillisen yliopiston TEKES-hankkeessa. Innospring Catch –hankkeen kautta teetämme parhaillaan kyselyä, jossa selvitetään yhteistyön nykytilaa ja koettuja hyötyjä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään LUO-verkoston yhteistyön toimintatapojen kehittämisessä.




KUVA. Innospring Catch –hankkeen suunnittelupäivä Lepaalla. Kuvassa vasemmalta Minna Takala, Jukka-Pekka Bergman, Anna-Maija Nisula, Kirsimarja Blomqvist ja Kaisa Henttonen.

Kirjoittajana ja kuvaajana on LUO-verkoston projektipäällikkö Anne Horila.