maanantai 30. marraskuuta 2015

Maaseuturahaston hankkeet kiinnostavat, mutta yritykset ratkaisevat lopullisen tuloksen

Manner-Suomen maaseutuohjelman seurantakomitea piti 17.11.2015 kokouksen, jossa todettiin maaseutuohjelman käynnistymisen sujuneen muihin maihin verrattuna kohtuullisen hyvin. Myös komission edustajat olivat tyytyväisiä Suomen ohjelman etenemiseen. Erityisesti kevään 2015 haun tulokset ovat olleet ympäristötavoitteiden kannalta erinomaiset. Koska osa toimenpiteistä on merkittävästi ylittänyt asetetut tavoitteet, joitakin ympäristökorvausten toimia esitetään rajattavaksi ohjelman rahoituksen riittävyyden takaamiseksi loppuohjelmakaudelle. Myös viljelijätukien maksut on pystytty hoitamaan ensimmäisten maiden joukossa koko Euroopassa. Sen sijaan yritys- ja hanketukien päätöksiä joudutaan valitettavasti vielä odottamaan tietojärjestelmien ongelmien johdosta.

Manner-Suomen maaseutuohjelman hankkeet ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta kahdella ensimmäisellä hakukerralla myös Hämeessä. Yhteensä ELY-keskusten rahoitusta on haettu Hämeen ELY-keskuksen alueelle (Kanta- ja Päijät-Häme) 42 hankkeeseen 10,4 milj. euroa. Suurin osa (noin 75 %) haetuista hankkeista kohdistui edellä mainittuihin kahteen maakuntaamme, mutta haetuissa hankkeissa on runsaasti myös alueiden välisiä hankkeita.
Hankkeet kohdistuvat hyvin alueellisen maaseutuohjelman painopisteisiin (ruoka, metsä, matkailu/palvelut ja asuminen). Yhdistävänä teemana alueellisessa suunnitelmassa ovat yrittäjyys ja biotalous. Käytettävissä oleva rahamäärä on noin 5 milj. euroa, jolloin hankkeiden valinnassa joudumme painottamaan alueellisia valintakriteereitä.

Olisimme kuitenkin odottaneet, että hankkeiden joukossa olisi ollut vieläkin enemmän uusia biotalouden innovaatioita ja yrityskytkentöjä. Hämeen alueelle tuodaan jalostettavaksi merkittäviä määriä maatalouden ja metsätalouden raaka-aineita, jolloin alueella on nykyisen elinkeinorakenteen pohjalta hyvät lähtökohdat biotalouden uusille kasvumahdollisuuksille. Hämeessä on myös merkittävää alan osaamista, tutkimusta ja koulutusta. Esimerkiksi hyödyntämällä Hämeen osaamispotentiaalia ja teknologian mahdollisuuksia biomassalla ja luonnonvaroilla voisi olla mahdollista entistä enemmän tuottaa merkittävää uutta arvonlisää. Tällöin alueemme toimijoiden ja yritysten pitäisi kuitenkin nähdä mahdollisuuksia perinteisten toimialojen lisäksi esimerkiksi uusissa biopohjaisissa tuotteissa, bioenergiassa, uusilla teknologian aloilla, korkean lisäarvon elintarvikkeissa, ravinteiden kierrätyksen sivuvirroissa, bioteknisesti tuotetuissa lääkkeissä, biotaloutta tukevien koneiden valmistuksessa ja palveluissa. Myös kansainvälinen ulottuvuus on hyvä pitää mielessä uusia ratkaisuja haettaessa.

Syksyn tulossuunnitelman mukaan Hämeen ELY-keskuksen alueella tavoitteena olisi vuoteen 2020 mennessä vaikuttaa maaseutuohjelman toimenpitein esimerkiksi noin 1800 henkilön koulutukseen, 340 toimintansa kehittävän yrityksen toimintaan ja luoda 250 uutta työpaikkaa. Nykyisessä taloustilanteessa suurimmat haasteet liittyvät nimenomaan uusien työpaikkojen luomiseen, sillä monet yritysten investoinnitkin tähtäävät toiminnan tehokkuuden parantamiseen ja olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseen. Koska maaseutuohjelmassa on voimakkaasti nostettu esiin uusien työpaikkojen syntyminen ja biotalouden innovaatiot, odotan tämän näkyvän entistä selkeämmin myös rahoitettavien hankkeiden valinnassa ja myös hankkeiden käytännön toiminnassa.

Maaseutuohjelman tavoitteiden valossa haluan herättää laajempaakin pohdintaa siitä, miten hankkeisiin saadaan mukaan mahdollisimman paljon käytännön yrittäjiä ja miten hankkeet suunnataan heidän tarpeidensa edistämiseen. Samalla hanketoimijoiden kannattaa pitää mielessä erilaiset hankemuodot ja tukitasot (60-100 % julkista tukea) kehittämishankkeissa, jolloin osa toimenpiteistä voidaan räätälöidä entistä paremmin myös yritysten tarpeista lähteneiksi. Myös yritysten kannattaa olla aktiivisia, jotta heidän toiveensa voidaan ottaa mahdollisimman hyvin toiminnassa huomioon. Rahaston nimestä huolimatta toimenpiteitä on mahdollista suunnata monille eri toimialoille maakuntamme kaikkiin kaupunkeihin, sillä vain keskeisimmät asemakaava-alueet on jätetty Kanta-Hämeessä maaseudun yritysrahoituksen ulkopuolelle. ELY-keskukset ja LEADER-ryhmät antavat mielellään lisätietoja yrityksen perustamiseen, kehittämiseen tai laajentamiseen tarjolla olevaista rahoitusmahdollisuuksista.

Meidän tehtävämme hallinnossa on vain auttaa yrityksiä mahdollisimman hyvin erilaisten suunnitelmien toteuttamisessa. Maaseutuohjelman tavoitteiden saavuttamisen ratkaisevat monilta keskeisiltä osin kuitenkin alueellamme toimivat eri alojen yrittäjät. Avainasemassa ovat toimintaansa kehittävät yritykset ja yrittäjät, jotka osaavat nähdä tulevien vuosien kehittämismahdollisuudet ja joiden ansiosta uusia työpaikkoja myös syntyy Hämeeseen.  

Kirjoittaja Kari Kivikko on Hämeen ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö.