torstai 18. joulukuuta 2014

Innostusta, ideoita ja yhdessä tekemistä


Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymä, tuttavallisemmin LUO Luonnonvara-alan verkosto, käynnistyi vuoden 2014 alussa. Vuosi on kulunut nopeasti. Täytyy sanoa, että allekirjoittanut on nauttinut matkasta – hymy huulilla. Olen saanut oppia paljon uutta biotaloudesta ja luonnonvara-alasta. Verkostossamme on vakuuttavaa osaamista ja toimijat ovat olleet mukana hyvällä asenteella. On hienoa huomata, että mukaan yhteistyöhön on lähdetty tavoitteellisesti ja hyötyjäkin on jo saavutettu.

Osaavien ihmisten verkosto

LUO-verkoston tavoitteet on asetettu yhdessä. Työhön on osallistunut yli 80 toimijaa. Yhdessä halutaan ja voidaan tehdä tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä ja hyödyntää nykyistä enemmän yhteisiä oppimisympäristöjä. Tavoitteena on myös mahdollistaa uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa, yritysyhteistyössä ja projektioppimisessa.

Verkostomme toimintaan on osallistunut yli 200 henkilöä eri rooleissa. Asiantuntijat ovat käyttäneet yhteistyöhön aikaa yhteensä yli 150 työpäivää yhteisissä tapahtumissa tai tapaamisissa. Osallistujat toimivat johtotehtävissä, tutkijoina, kehittäjinä, viestinnän ammattilaisia, opettajina, opiskelijoina, yrityksen osaajina ja järjestöjen asiantuntijoina. Keskeisiä työryhmiä ovat johtoryhmä/ ohjausryhmä, viestintätiimi, kehittämistiimi sekä oppimisympäristöjen yhteyshenkilöt. Lisäksi HAMKin sisällä on työryhmä, joka edistää yhteistyötä ja arvioi nykyistä toimintaa sekä hyödyntää luonnonvara-alaan liittyvää tulevaisuustietoa.

Tekojen kautta

Viestintäyhteistyö on ollut keskeistä vuoden aikana. LUO-verkoston viestintämateriaali ja visuaalinen ilme on saanut kehuja. LUO-kehittämistiimin kanssa olemme käyneet läpi yhteistyömahdollisuuksia, meneillään olevia hankkeita ja tulevia suunnitelmia. LUO-verkoston toimijoita on innostettu hakemaan yhteisiä kehittämishankkeita. HAMK ja MTT saivatkin juuri rahoituksen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen –hankkeelle vuosille 2015-2016.

Lokakuussa järjestettiin LUO-verkoston yhteistyöllä kansainvälinen tutkijatapaaminen teemalla digitalisaatio, hyvinvointi ja biotalous. Tapahtumaan osallistui reilu 60 henkilöä viidestä eri maasta. Vierailimme keväällä Helsingin yliopiston Viikin vihreällä kampuksella. Tutustuimme samalla reissulla SITA Suomen robotteihin, jotka lajittelevat jätettä hyötykäyttöön. Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja HAMK ovat järjestäneet opetusyhteistyötä, josta voi lukea muutama viikko sitten ilmestyneestä Blogi-kirjoituksesta. Lisäksi LUO-verkosto on tehnyt yhteistyötä Maaseudun Tiedetreffit -hankkeen kanssa, jotta tieteellinen ja soveltava tutkimustieto saataisiin hyödynnettyä entistä paremmin.

LUO-verkoston yhtenä keskeisenä työtapana on koota asiantuntijoita yhteen yksittäisten pilottien käynnistämiseksi ja yhteistyömahdollisuuksien etsimiseksi. Viimeisin yhteistyöidea on ollut syksyn erityinen valopilkku: Hämeenlinnan Lyseon lukion Paras idea –kilpailun ehdokas SunShine Pop up -sisäpuisto. Ideana on tuoda Suomen ensimmäisen Pop up –sisäpuiston avulla vehreyttä ja iloa talven keskelle.

LUO-verkoston roolina on ollut tilan etsiminen puistolle sekä kutsua kokoon sisäpuiston suunnittelusta ja toteutuksesta kiinnostuneita. LUO-verkoston näkökulmasta tavoitteena on nostaa esille luonnonvara-alan, viherrakentamisen, biotalouden ja kestävän kehityksen osaamista alueellamme. SunShine Pop up -sisäpuiston toteutuksesta innostuneita organisaatioita on jo useita: Hämeenlinnan Lyseon lukio, HAMK, HAMI, Lepaan Osaajat osk, Hämeenlinnan kaupunki, Linnan Kauppakeskus, Linnan kehitys Oy, Hämeen Virkistysalueyhdistys, Vanajavesikeskus, Cafe Kauno, Puutarha & Kauppa lehti ja Hämeen liitto. On ilo olla mukana! Lisää tietoa löytyy sivulta www.facebook.com/sunshinesisäpuisto. Tervetuloa mukaan talkoisiinja nauttimaan vehreydestä tammi-helmikuun aikana.

Näin Joulun alla on aika kiittää kaikkia LUO-verkoston toimintaan osallistuneita hyvästä yhteistyöstä.

Lämmintä Joulumieltä sekä 
Uteliasta Uutta Vuotta 2015.


Kirjoittaja Anne Horila on LUO Luonnonvara-alan verkoston projektipäällikkö



                                                 Kuva: LUO-piparit, Anne Horila


Osallistu, tykkää ja seuraa:
Sivut: www.hamk.fi/luo
Facebook-ryhmä: LUO Luonnonvara-alan verkosto
Twitter: Tulevaisuuden ikkuna, @LaaksoAnne

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Tulevaisuustyöpajat verkostoijana ja uuden tiedon tuottajana - Case Huomisen Osaajat

Miten edistää kotimaista valkuaisomavaraisuutta? Mitkä ovat maidontuotannon tulevaisuuden vaihtoehdot? Miten toimii tulevaisuuden energia- ja ravinneomavarainen maatila? 

Tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta tulevaisuuden mahdollisuuksien ja haasteiden arvioiminen, eli ennakointi, on mahdollista. Tulevaisuuden ennakointi vaatii nykyisyyden ja sen asettamien lähtökohtien ymmärtämistä sekä kirkasta visiota. Vaihtoehtoiset tulevaisuudet tarkoittavat, että ei ole olemassa yhtä ainoaa kaikista todennäköisintä tulevaisuutta. Ennakointiin sisältyy uusien mahdollisuuksien, uhkien, haasteiden, trendien ja muutosten tarkastelu. Tulevaisuuden hahmottaminen vaatii luovaa innovatiivisuutta, strategista arvottamista sekä proaktiivista tulevaisuuden tekemistä.

Tulevaisuustyöpaja on eri toimijoita laaja-alaisesti ja monipuolisesti osallistava tulevaisuuden tekemisen väline. Osallistavilla menetelmillä nostetaan esiin asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä edistetään keskeisten avaintoimijoiden synergiaa ja verkostoitumista. Asiantuntijoilla on lisäksi ns. hiljaista tietoa, joka auttaa tunnistamaan yhteiskunnallisten ilmiöiden taustalla vaikuttavia rakenteita ja olettamuksia. Työpajatyöskentelyn yhtenä tavoitteena on tämän hiljaisen tiedon esille tuominen.

Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan kuuluvassa Huomisen osaajat -hankkeessa (v. 2012-2014) järjestettiin yhdeksän tulevaisuustyöpajaa, joihin osallistui lähes 130 luonnonvara-alan asiantuntijaa yli 40 organisaatiosta sekä viljelijöitä. Osassa pajoista oli mukana myös HAMKin agrologikoulutuksen syventävien opintojen opiskelijoita. Työpajojen tavoitteena oli vahvistaa asiantuntijoiden yhteistä näkemystä hämäläisen maatalous- ja elintarviketuotannon kehittämisen suuntaviivoista ja tarvittavista toimenpiteistä. Tavoitteena oli myös kehittää osallistujien tulevaisuusorientaatiota ja tulevaisuusosaamista. Jokainen työpaja sisälsi aiheeseen johdattelevia alustuksia, tietoa tulevaisuusajattelun merkityksestä sekä varsinaisen työpajatyöskentelyn. Työpajoissa hyödynnettiin useita erilaisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, joten osallistujat saivat myös omakohtaista kokemusta ennakoinnin työkalujen käytöstä.

Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyi kiinnostavia näkemyksiä ja toimenpidesuosituksia kehittämisen kohteena olleista teemoista. Työpajojen keskeiset tulokset voidaan tiivistää neljään eri teemaan: osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen, resurssien kestävä käyttö, lähiruuan ja luomutuotannon määrän lisääminen sekä tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan välisen yhteistyön tiivistäminen.

Tulevaisuustyöpajojen pohjalta tehtiin julkaisu: ”Tulevaisuutta tekemään – työpajatyöskentelyn metodiopas”. Metodiopas koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käydään läpi tulevaisuustyön lähtökohtia, käsitteitä, menetelmiä ja työskentelytapoja. Toisessa osassa kuvataan työpajoissa käytettyjä menetelmiä, työskentelyprosessin vaiheita ja toimenpiteitä sekä saatuja tuloksia. Metodiopas sopii erinomaisesti myös LUO-verkoston asiantuntijoiden käsikirjaksi.

Metodiopas (e-kirja) on ladattavissa seuraavasta osoitteesta:
http://vilkas02.vilkas.fi/epages/vilkas02.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/20110331-11092-32281-1/Products/TyopajatyoskentelyMetodiopas



Tutustu myös tulevaisuusaiheiseen twitteriin: https://twitter.com/LaaksoAnne

Kirjoittaja on HAMKissa kehittämispäällikkönä toimiva Anne Laakso.


torstai 4. joulukuuta 2014

Meidän meremme – ja sen ohjelma

Tiistaina 2.12. se sitten aukesi: ei ainoastaan joulukalenterin toinen luukku, vaan myös Itämeren alueen uuden Interreg–ohjelman ensimmäinen rahoitushaku!

Olen saanut olla mukana alusta saakka ohjelman valmistelussa Suomen maakuntien edustajana. Ohjelmointikomitean ja sen task force –työryhmän kokouksia on ollut keväästä 2012 alkaen yhteensä 14. Viimeksi viime viikolla Varsovassa väänsimme viimeisiä pilkkuja kohdalleen ja hyväksyimme lopulliset hakemusasiakirjat ja –ohjeet. Työ on ottanut omansa, mutta kivaa ja palkitsevaakin on ollut. Työ jatkuu ohjelman seurantakomiteassa. Luulen, että saimme valmisteltua aika hyvän rahoitusvälineen, josta on vielä paljon iloa suomalaisille ja hämäläisillekin projektipettereille.

Itämeren alueen Interreg-ohjelman kautta jaetaan seuraavan viiden-kuuden vuoden aikana lähes 250 miljoonaa EU-rahoitusta kansainvälisille yhteistyöhankkeille.  Edellisestä kaudesta ohjelma on kasvanut jonkin verran, kun kansalliset rakennerahasto-ohjelmat samaan aikaan ovat romahtaneet jopa kolmanneksen. EU-rahoituksen osuus voi olla 75 % hankkeen kustannuksista. Kun valtio vielä osallistuu kansalliseen rahoitukseen, voi omarahoitusosuus jäädä alle kymmeneen prosenttiin. Melko houkuttelevaa.

Ohjelman painopisteet valittiin siten, että hankkeilla voidaan taklata erityisesti Itämeren alueeseen liittyviä kysymyksiä. Niinpä teemoina ovat innovaatiot, ympäristö ja liikenne, jotka sopivat mainiosti oman Häme-ohjelmamme tavoitteisiin. Yksi keskeinen tavoite on Itämeren tilan parantaminen, mutta tämä tarkoittaa koko valuma-aluetta, mikä on Hämeen kannalta tärkeää.

Itämeren alueen ohjelman hankkeissa on kumppaneita vähintään kolmesta maasta, mutta usein kumppanuudet ovat laajempia. Ohjelmaan osallistuvat maat ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua sekä Norja, Valko-Venäjä ja Venäjä.
                         
Venäjästä olisikin niin paljon puhuttavaa. Venäjän delegaatio on ollut tiiviisti mukana ohjelman valmistelussa. Neuvottelut eivät olleet ongelmattomat ja moni niiden käänne on ollut helpompi ymmärtää jälkikäteen viime kuukausien tapahtumien valossa. Interreg-ohjelmat on toistaiseksi kuitenkin päätetty jättää pakotteiden ulkopuolelle ja venäläiset kumppanit voivat osallistua ohjelman hankkeisiin. Valmiiksi neuvotellun rahoitussopimuksen allekirjoittamista EU:n ja Venäjän välillä tosin voidaan joutua odottamaan.

Hämeen toimijat ovat hyödyntäneet kohtuullisen hyvin aiempia Itämeren alueen ohjelmia. Yhteinen tavoitteemme on saada jatkossakin aikaan hyviä hankkeita ja niitä pieniä, mutta merkittäviä muutoksia oikeaan suuntaan. EU-rahoituksen heruttaminen omaan maakuntaan ei ole itsetarkoitus, mutta käytettävissämme on nyt siihenkin oiva väline. Hämeen liitto on jatkossakin kernaasti tukemassa maakunnan Itämeren alueeseen liittyviä yhteistyöponnistuksia.

Lisää tietoa ohjelmasta, hakuohjeet ja kaikki tarvittavat asiakirjat löytyvät osoitteesta www.interreg-baltic.eu

Kirjoittaja Matti Lipsanen on Hämeen liiton kehittämisjohtaja.