maanantai 17. marraskuuta 2014

Pää pilvissä ja jalat tukevasti maassa kohti biotaloutta

Biotalouteen syntyy 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä, jos Suomen biotalousstrategia toteutuu. Kuinka paljon näistä syntyy Hämeeseen? Biotalouden kasvun aikaansaamisessa tarvitaan yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan saumatonta yhteistyötä. Siihen Hämeeseen rakentuneella LUO-verkostolla tähdätään. Edessä on näytönpaikka.

Verkostot ovat nykyajan sosiaalisen ja taloudellisen kanssakäymisen muotoja. Ne eivät synny juhlallisilla allekirjoitustilaisuuksilla eivätkä johdon mahtikäskyillä. Niiden muoto muovautuu tilanteen, ajan ja paikan mukaan, nykyisin kuitenkin yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomana ihmisten välisenä kanssakäymisenä. Yleensä parhaiten toimivat sellaiset verkostot, jossa vuorovaikutus on avointa ja osapuolet kokevat siitä hyötyvänsä.

Onko tuloksia maksimoivassa, kustannuksia minimoimassa sekä ajanhallintaa peräänkuuluttavassa kehittämiskulttuurissa sijaa verkostoille, joissa välitön hyöty ei ehkä heti näy päällepäin? Onneksi on. Tästä on jo kokemusta päättyneeltä ohjelmakaudelta Kasvua Hämeessä –ohjelmasta, jossa on eri hankkeiden yhteistyöllä saatu aikaan vahva tahtotila alueen ruokatuotannon kehittämiseksi. Ohjelmaan kuuluneessa Huomisen Osaajat-hankkeessa on lisätty asiantuntijoiden vuorovaikutusta ja vahvistettu osaamista. Pian käynnistyvä uusi Manner-Suomen maaseutuohjelma mahdollistaa myös kokeiluhankkeet, joissa riskinotto ja epäonnistuminen ovat sallittua. Melkoinen edistysaskel kokeilevan kehittämiskulttuurin suuntaan.

Kysymys kuuluu, miten tällaista sallivaa kokeilukulttuuria synnytetään. Pellepelottomia, propellipäisiä yrittäjiä löytyy jo maaseudulta. Sinnikkäimmät ovat toteuttaneet kokeilunsa yrityksen ja erehdyksen kautta omalla rahalla ja riskillä, joskus ehkä lähiyhteisön naurun saattelemina. Jotkut kokeilut onnistuvat, useimmat eivät. Kaikilla ei riskinottokykyyn ole varaa tai mahdollisuutta. Siksi tarvitaan aitoihin oppimisympäristöihin syntyviä koelaboratorioita. Tästä erinomainen esimerkki on HAMKin Mustialaan sijoittuva Järkivihreä maatila-hanke. Tämäntyyppisiä kokeiluita maatalousyrittäjät tervehtivät ilolla. Lisää tarvitaan!

Toinen maaseudun kokeilukulttuurin syntymisen edellytys on, että yrittäjät, tutkijat ja kehittäjät kohtaavat. Tässä LUO-verkostolla on mahdollisuus näyttää voimansa. Luonnonvara-alan osaamisresursseista ei meillä ole pulaa. Seuraavaksi LUO-verkosto pitää tehdä näkyväksi yrittäjille.  Uuden sukupolven maitolaitureilla ja pellonpiennarpäivillä kohdataan ja vaihdetaan ajatuksia. Vuorovaikutukselle tarvitaan puitteet, jotka eivät aina synny itsekseen. Siksi tarvitaan verkoston kokoajia ja kehittäjiä, joilla on intohimoa ja kykyä tarttua haasteisiin ja etsiä niihin ratkaisuja.
Hämeessä on 186 600 hehtaaria maatalouskäytössä olevaa peltoa ja noin 620 000 hehtaaria metsää, joista valtaosa on yksityisomistuksessa. Ne tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet biotalouden eri osa-alueiden liiketoiminnan lähteiksi. Tulevaisuudessa pellot voivat tuottaa ravinnon lisäksi ravinteita, biorehuja ja -polttoainetta. Metsien puumassasta voidaan jalostaa täysin uusia käyttösovelluksia. Uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon mahdollisuudet ovat täyskäytössä. Erilaiset biotalouden varaan rakentuvat palvelut ovat arkipäivää. MTK on laskenut, että vuonna 2030 maatilojen yhteinen energiatuotanto voisi olla maatalouden energiankulutusta suurempi mikäli tätä tukeva innovaatio- ja kasvupolitiikka tehdään mahdolliseksi.

Biotalouden kasvuun tarvitaan neuvontaa, kannustusta ja investointien tukemista. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaan tarvitaan julkista rahoitusta ja innovaatioiden kaupallistamiseen yritysten mukanaoloa. Kaikkeen tähän tarvitaan yhteiskunnan vahva tahtotila, joka juhlapuheista siirtyy käytäntöön. Olisiko meillä Hämeessä siihen valmiina verkosto, jolla on kykyä yhteistyöhön ja halua rajojen rikkomiseen? Lähtökohdat ovat hyvät, eiköhän ryhdytä töihin!

Kirjoittaja Päivi Rönni on MTK Hämeen vt. toiminnanjohtaja. Valokuva on HAMKin aidosta oppimisympäristöstä. Kuvan on ottanut Reima Kallinen.


maanantai 3. marraskuuta 2014

LUO Luonnonvara-alan verkosto haluaa palkita yhteistyöosaajan

LUO Luonnonvara-alan verkosto etsii yhteistyöosaajaa, joka on edistänyt LUO-verkoston toimintaa ja yhteistyötä. Osallistu ja anna yhteistyökumppanillesi positiivista palautetta vuoden 2014 aikana tehdystä hyvästä työstä. Yhteistyö on liittynyt joihinkin seuraavista verkoston tavoitteista:

1) Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö, osaamisen jakaminen, tutkimustiedon hyödyntäminen, hankeyhteistyö ja uusien hankeideoiden jalostaminen

2) Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö (erityisesti HAMK, Helsingin yliopisto ja MTT) ja opetusyhteistyö

3) Uuden tiedon hyödyntäminen liiketoiminnaksi, uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, yritysyhteistyö,
yrittäjämäisen asenteen ja projektioppimisen edistäminen

Kiitä ja kehu yhteistyökumppania ja ehdota häntä vuoden yhteistyöosaajaksi pe 28.11.2014 mennessä. Lähetä henkilön nimi, organisaatio ja sähköpostiosoite osoitteella anne.horila@hame.fi ja perustele lyhyesti miksi ehdottamasi henkilö tulisi palkita vuoden LUO 2014 yhteistyöosaajana. Laita viestiin myös oma nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Viestin otsikoksi Vuoden LUO yhteistyöosaaja 2014.

Yhteistyöosaaja palkitaan LUO-verkoston yhteistyöpäivässä 21.1.2015. Lisäksi kaikkien yhteistyöosaajia ehdottaneiden kesken arvotaan pieni palkinto.

LUO Luonnonvara-alan verkoston tavoitteena on synnyttää uutta osaamista ja liiketoimintaa sekä kestävää kasvua Kanta-Hämeeseen. LUO-verkostoa ovat kehittämässä Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta ja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus Luke) sekä muita koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, Linnan Kehitys Oy, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, First Round Oy, yrityksiä ja järjestöjä sekä Hämeen liitto. Yhteistyötä halutaan vahvistaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lisätietoja:

Anne Horila, projektipäällikkö,
anne.horila@hame.fi , +358 (0)50 301 1679
Lisätietoa verkostosta löytyy osoitteesta www.hamk.fi/luo

LUO Luonnonvara-alan verkostoa koordinoi ja kehittää Kanta-Hämeen luonnonvara-alan osaamiskeskittymän käynnistäminen -hanke, jonka rahoituksesta vastaavat Hämeen liitto ja HAMK.