Viimeisen vuoden olen päättänyt esitykseni diaan jossa todetaan ”Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015”. Välillä muistin mainita MTT:n olleen 116-vuotias, Venäjän keisarin Nikolai II:n vuonna 1898 Maanviljelys-taloudelliseksi koelaitokseksi perustama ja nyt sitten Suomen nykyhallinnon lopettama. Toki väliin on mahtunut jokunen uudistus niin valtio- kuin MTT tasolla ja pystyyhän esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki esittämään vielä paljon pidemmän historiallisen taustan.
Uusi Luke leventää menneen MTT:n hartioita ja sen tehtävänä on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen.
Biotalous on tutkimuksessa keskeisessä strategisessa roolissa, onhan hallituksen tavoitteena kasvattaa biotalouden tuotos sataan miljardiin euroon ja luoda alalle vuoteen 2025 mennessä 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalous edellyttää ravinteiden, veden ja hiilen kierrättämistä sekä tuotantoteknologioiden muuttamista energiatehokkaiksi ja uusiutuvalla energialla toimiviksi. Luken on tarkoitus tuottaa kestävän tuotannon ja kulutuksen avuksi mittareita, kriteereitä, kannustimia ja seurantamenetelmiä. Tehtävänä on kehittää Suomeen uusia liiketoimintakonsepteja ja kilpailuedellytyksiä, joilla Suomi saadaan kestävän kasvun tielle. Biotalous on käsitteenä laaja ja vaikea mieltää, meidän kehittäjien tehtävä on konkreettisin esimerkein avata sitä. Tässä tarvitaan monenlaista osaamista, jota esimerkiksi Luo – verkostossa on.
Valtion tutkimuslaitosten budjettiosuudesta merkittävä osa siirtyy valtioneuvoston ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen alaisuuteen ja muuttuu kilpailtavaksi. Suuria odotuksia on myös EU:n tutkimusrahoituksen hyödyntämisen tehostamisella. Jo nyt tiedetään, että Luken paineet karsia kustannuksia ja toimipaikkoja ovat suuret. Kaikki meistä tiedostavat kansainvälisen tutkimuksen tarpeellisuuden ja sen tuomat mahdollisuudet. Myös ”EU-raha” on erittäin kilpailtua, on siis hyvissä ajoin rakennettava myös kansallisia konsortioita.
Samalla kun korostetaan kansainvälistymisen merkitystä, on varmistettava myös tulosten ja uusien ajatusten jalkauttaminen kentälle. Tässä alue- ja maaseutukehittämisen rahoitusinstrumentit ovat tärkeitä. Maassa toimii tuhansia paikallisia laajan biotalouden käsitteen piirissä toimivia yrityksiä, joilla on suuri aluetaloudellinen merkitys. Näiden kehittämistä ei biotalouden kansainvälistymishuumassa saa unohtaa.
Kirjoittaja Erkki Vasara on Luonnonvarakeskus Luken tutkija,
www.luke.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti