Biotalouden tutkimusyksikkö perustettiin Hämeen ammattikorkeakouluun (HAMK) kuluvan vuoden 2014 alussa. Muita HAMKin tutkimusyksikköjä ovat Ammatillinen osaaminen, Ohutlevykeskus, Älykkäät palvelut ja Biotalous. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoululain määrittämä monialainen soveltava tutkimus, jolla on vahva kytkös niin elinkeinoelämään kuin koulutukseenkin. Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuuden kasvattaminen on yksi tutkimusyksikön tehtävä. Ammattikorkeakoulut ovat alueellisia vaikuttajia, joiden toiminnassa aluekehitystyö ja tutkimus tukevat toisiaan.
Maa-, metsä- ja puutarhatalous ovat tärkeä osa suljettua kiertoa tavoittelevaa biotaloutta. HAMKissa on reilusti vuosisataiset perinteet luonnonvara-alan koulutuksessa. Tämän valossa perusteluja Biotalouden tutkimusyksikön luomiseen ei tarvitse etsiä ainoastaan EU:n tai Suomen valtion biotalousstrategioista, vaan myös oppilaitoksen oma tausta asettaa biotalouden yhdeksi HAMKin kärjistä. Biotalouden tutkimusyksikössä suljetun kierron osaamista täydentävät Forssassa toimiva kestävän kehityksen koulutusohjelma sekä elintarvike- ja biojalostamoprosessit hallitseva Hämeenlinnan toimipiste.
Biotalouden tutkimusyksikössä on kuusi koulutusrajat ylittävää tutkimusryhmää: Järkivihreä maatila, Luonnonvarat, Rakennettu ympäristö, Biojalostamoprosessit, Bioprosessit/elintarvikeala sekä Cleantech. Ryhmät luotiin vahvojen osaamisten ympärille kriteereinä aktiivinen tutkimustoiminta, työelämä- ja tutkimusverkostot sekä sidos biotalousstrategioihin.
Ammattikorkeakoulun ykköstehtävä on koulutus. Soveltavaa ammattikorkeakoulututkimusta vahvistettaessa on ratkaistavana kaksi haastetta: 1) Soveltavan tutkimuksen ja koulutuksen yhdistäminen toisiaan tukeviksi toiminnoiksi ja 2) tutkimusosaamisen kasvun varmistaminen. HAMKin tutkimusyksikköjen rakentuminen kulkee opetusuudistuksen rinnalla. Osaamisperusteinen, aiempaa laajemmista kokonaisuuksista rakentuva opetussuunnitelma pyrkii helpottamaan osaltaan käytänteitä uudistavan hanke- ja tutkimustoiminnan toteuttamiseksi opintokokonaisuuksien sisällä.
Biotaloudessa, kuten muillakin koulutusaloilla, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on ammattikorkeakoulun valtti. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toteutettujen hankkeiden suurin haaste on usein ollut opetusympäristön toimintoja määrittävä lukujärjestys. Suurempien ja joustavampien kokonaisuuksien avulla pystytään helpommin nopeaan, talouselämän tahdissa pysyvään toimintaan myös tutkimus- ja kehitystyössä. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin integroitu koulutus luo opiskelijoille mahdollisuuden hankkia asiantuntijuutta ajantasaisen tiedon parissa. Samalla tapahtuu jatkuvasti myös opetushenkilökunnan osaamisen päivittämistä.
Yhteistyöstä lähtee myös ammattikorkeakoulututkimuksen määritteleminen. Resurssiviisaus on biotalouden peruskäsitteitä, ja se mielessä lähdetään myös luomaan käsitettä ammattikorkeakoulututkimuksesta.
Kilpailu maamme muiden tutkimustoimijoiden kanssa ei ole tie uskottavuuden saavuttamiseen, vaan yhteistyö. Kansallisesti ja kansainvälisesti uskottava tutkimustoiminta vaatii referenssien luomista, joita ammattikorkeakoululla ei vielä riittävästi ole. Tutkimusyhteistyön vahvistaminen niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin tutkimustoimijoiden kanssa on ensimmäisenä tehtävälistallamme. HAMKin muihin kolmeen tutkimusyksikköön verrattuna lähdemme tässä suhteessa hyvästä asemasta, koska LUO-verkoston kautta on jo rakentunut vakaa pohja yhteistyölle.
Niin EU kuin Suomi ovat julkaisseet omat biotalousstrategiansa. Biotalous nähdään uutena muutoksen aaltona maailmantaloudessa. Suomen biotalousstrategia määrittää, että biotalouteen kytkeytyvä liiketoiminta tuottaa 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Nämä työpaikat muodostuvat sekä uudenlaisesta liiketoiminnasta että sitä tukevista tuotannonaloista – kuten maa-, metsä ja puutarhatalous. Biotaloudesta keskusteltaessa puhutaan Suomelle perinteisistä elinkeinoista. Muutos biotalous-yhteiskuntaan tapahtuu paitsi teknologiassa, niin erityisesti ajattelu- ja toimintatapojen muutoksessa. Kiertotalouden mieltäminen kannattavaksi liiketoiminnaksi vaatii uudenlaista ajattelumallia kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Biotalouden kierto ei lähde pyörimään, ellei ihmisten kaikissa toiminnoissa mielletä sosiaalisesti-, taloudellisesti-, ekologisesti- ja kulttuurillisesti kestävän kehityksen mukaista suunnittelua ja toteutusta.
Kirjoittaja Mona-Anitta Riihimäki on HAMKin Biotalouden tutkimusyksikön johtaja
Lisätietoa HAMKin tutkimusyksiköistä löytyy osoitteesta
www.hamk.fi/tyoelamalle/tutkimusyksikot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti