keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Biotalouden mahdollisuudet esillä Maaseudun tiedetreffeillä 24.9.2014



Biotalouden mahdollisuudet esillä Maaseudun tiedetreffeillä Hämeenlinnassa

Teksti Pia Rupponen, kuva HUE-hanke



Pro Agrian Vanajanparvi täyttyi 24.9. keskiviikkona biotalouden osaajista ja asiantuntijoista teemanaan uusituvat energiaratkaisut. Puheenvuoroja käytettiin energiateeman lisäksi niin biotalouden merkityksestä Suomen kansantaloudelle, alan tutkimuslaitosten uudelleenorganisoitumisesta Luonnonvara-keskus LUKE:n lipun alle, kuin hanke- ja tutkimustyöstäkin.


Taloudellisen kasvun moottoriksi?

Päivän viimeinen puhuja Liisa Saarenmaa MMM:stä tiivisti biotalouden olevan Suomen talouden seuraava aalto sisältäen keltaisen, vihreän, sinisen ja punaisen painopistealueen. Suomen biotalousstrategian visiossa vuoteen 2025 uskotaan, että biotalouden kestävät ratkaisut ovat suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Tällä hetkellä ministeriössä halutaan tunnistaa ja purkaa lainsäädännöllisiä esteitä – pullonkauloja, jotka estävät tai hidastavat alan kehittämistä, liiketoiminnan ja työpaikkojen syntymistä alalle.

Jos bambusta, niin miksi ei suomalaisesta männystä?


Harri Santamalan esitys Biofore-konseptiautosta herätti yleisössä hämmästeleviä kommentteja ja loi uskoa biotalouden tuotekehityksen mahdollisuuksiin.  Metlan pääjohtaja, Luonnonvarakeskuksen perustamista luotsaava Hannu Raitio totesi: ”Vierailin Kiinassa bambutuotteita esittelevässä näyttelyssä joitakin vuosia sitten. Siellä näki, että bambusta voi tehdä mitä vain! Tämän nähneenä voin sanoa, että Suomessa pitäisi myös enemmän luottaa siihen, että suomalaisesta puusta raaka-aineena saisi vaikka mitä aikaiseksi.”

Luonnonvarakeskukselle painetta asiakaslähtöiseen otteeseen


1.1.2015 toimintansa aloittava Luonnonvarakeskus LUKE yhdistää MTT:n, RKTL:n, Tike:n ja Metlan yhdeksi tutkimuslaitokseksi. Hannu Raitio totesi puheenvuorossaan, että Luke tulee toimimaan yhä enemmän asiakkaan rahoituksella, ei valtion tukemana. Tämä tarkoittaa LUKE:ssa keskittymistä siihen, miten tiedosta ja palvelusta saadaan entistä parempia tuotteita. ”Asiakas- ja arvoketjulähtöisyys, business-ajattelu ja poikkitieteellisuus kuuluvat 2015 aloittavan LUKE:n periaatteisiin. ”Olemme jotain muuta kuin perinteinen valtiojohtoinen tutkimuslaitos.”, lupasi Hannu Raitio.

Hankkeet ja koulutus biotalouden kehittäjinä


Tiedetreffit esittelivät biotalouden merkitystä sekä alueille että kansantaloudelle. Eurooppalaisittain biotalouden potentiaalia ja hyötyjä alueilla kartoittaa ja kehittää BERST-hanke eli BioEconomy Regional Strategy Toolkit (biotalouden alueellisten strategioiden työkalu). Laura Vertainen toi treffeille Keski-Suomea koskevaa tilannetietoa. BERSTiä Keski-Suomessa kipparoivat Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hämeessä biotalouden verkostoa yhdistävä sekä tutkimus- ja oppimisympäristöjen yhteistä käyttöä edistävää LUO-verkostoa treffeillä esitteli Anne Horila. Teemasta jatkoi Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden tutkimusyksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki kertomalla HAMKin tavasta luoda alalle soveltavaa tutkimusta.