Biotalouden mahdollisuudet esillä Maaseudun tiedetreffeillä 24.9.2014

Biotalouden mahdollisuudet esillä Maaseudun tiedetreffeillä Hämeenlinnassa

Teksti Pia Rupponen, kuva HUE-hanke

Pro Agrian Vanajanparvi täyttyi 24.9. keskiviikkona biotalouden osaajista ja asiantuntijoista teemanaan uusituvat energiaratkaisut. Puheenvuoroja käytettiin energiateeman lisäksi niin biotalouden merkityksestä Suomen kansantaloudelle, alan tutkimuslaitosten uudelleenorganisoitumisesta Luonnonvara-keskus LUKE:n lipun alle, kuin hanke- ja tutkimustyöstäkin.

Taloudellisen kasvun moottoriksi?

Päivän viimeinen puhuja Liisa Saarenmaa MMM:stä tiivisti biotalouden olevan Suomen talouden seuraava aalto sisältäen keltaisen, vihreän, sinisen ja punaisen painopistealueen. Suomen biotalousstrategian visiossa vuoteen 2025 uskotaan, että biotalouden kestävät ratkaisut ovat suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Tällä hetkellä ministeriössä halutaan tunnistaa ja purkaa lainsäädännöllisiä esteitä – pullonkauloja, jotka estävät tai hidastavat alan kehittämistä, liiketoiminnan ja työpaikkojen syntymistä alalle.

Jos bambusta, niin miksi ei suomalaisesta männystä?

Harri Santamalan esitys Biofore-konseptiautosta herätti yleisössä hämmästeleviä kommentteja ja loi uskoa biotalouden tuotekehityksen mahdollisuuksiin.  Metlan pääjohtaja, Luonnonvarakeskuksen perustamista luotsaava Hannu Raitio totesi: ”Vierailin Kiinassa bambutuotteita esittelevässä näyttelyssä joitakin vuosia sitten. Siellä näki, että bambusta voi tehdä mitä vain! Tämän nähneenä voin sanoa, että Suomessa pitäisi myös enemmän luottaa siihen, että suomalaisesta puusta raaka-aineena saisi vaikka mitä aikaiseksi.”

Luonnonvarakeskukselle painetta asiakaslähtöiseen otteeseen

1.1.2015 toimintansa aloittava Luonnonvarakeskus LUKE yhdistää MTT:n, RKTL:n, Tike:n ja Metlan yhdeksi tutkimuslaitokseksi. Hannu Raitio totesi puheenvuorossaan, että Luke tulee toimimaan yhä enemmän asiakkaan rahoituksella, ei valtion tukemana. Tämä tarkoittaa LUKE:ssa keskittymistä siihen, miten tiedosta ja palvelusta saadaan entistä parempia tuotteita. ”Asiakas- ja arvoketjulähtöisyys, business-ajattelu ja poikkitieteellisuus kuuluvat 2015 aloittavan LUKE:n periaatteisiin. ”Olemme jotain muuta kuin perinteinen valtiojohtoinen tutkimuslaitos.”, lupasi Hannu Raitio.

Hankkeet ja koulutus biotalouden kehittäjinä

Tiedetreffit esittelivät biotalouden merkitystä sekä alueille että kansantaloudelle. Eurooppalaisittain biotalouden potentiaalia ja hyötyjä alueilla kartoittaa ja kehittää BERST-hanke eli BioEconomy Regional Strategy Toolkit (biotalouden alueellisten strategioiden työkalu). Laura Vertainen toi treffeille Keski-Suomea koskevaa tilannetietoa. BERSTiä Keski-Suomessa kipparoivat Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hämeessä biotalouden verkostoa yhdistävä sekä tutkimus- ja oppimisympäristöjen yhteistä käyttöä edistävää LUO-verkostoa treffeillä esitteli Anne Horila. Teemasta jatkoi Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden tutkimusyksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki kertomalla HAMKin tavasta luoda alalle soveltavaa tutkimusta.

HUE-hankkeen Kaisa Halme aktivoi yleisöä traktori-esimerkillä.  Ja kyllä, arvasit oikein: traktori kannattaa mieluummin ajaa ympäri, kuin peruutella edestakaisin.

HUE auttaa kun mietit uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä

Tekniikka on tarjonnut viime vuosina useita eri ratkaisuja lämmitysenergiamuotoa miettivälle. Mutta, kun tekniikka lisääntyy, lisääntyy myös tiedontarve. Hämeen uusiutuvat energiamuodot -hanke on tarjonnut muutaman viime vuoden ajan käytännönläheistä tietoa, esimerkkejä ja tukea toimijoille, jotka ovat halunneet siirtyä kiinteistöjen tai tuotantolaitosten lämmityksessä käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Kauppakeskus Tuulonen Tuuloksessa kulutti aikaisemmin 400 000 litraa kevyttä polttoöljyä lämmitykseen. Kiipulan ammattiopisto (Kiipula Säätiö) suunnitteli ensin vain kasvihuonelaitosten lämmitysjärjestelmän muuttamista, mutta lopulta koko oppilaitos lämpiää 2 MW-hakelämpölaitoksen avulla. ”Teemme esiselvityksiä, autamme käytännön suunnittelussa ja laitoksen sijoittamisessa, mutta käyttäjät tekevät itse päätökset siirtymisestä uusiutuvien energialähteiden käyttöön”, korosti HUE-hankkeen asiantuntija Kaisa Halme.”

Lisätietoja ja materiaaleja Maaseudun tiedetreffeistä Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/Maaseudun-tiedetreffit-hanke/214579158666451?ref=hl

Tekstin kirjoittaja on Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden KT-keskuksen lehtori sekä viestintä- ja markkinointikoordinaattori (pia.rupponen@hamk.fi)