maanantai 16. maaliskuuta 2015

Elintarvikealasta uusi kärkitoimiala Riihimäellä

Kevätpäivien pidentyessä on Riihimäellä ripeästi etenemässä rakennustyöt kahdella työmaalla Kolmostien varrella.  Samanaikaisesti rakentuu kaksi elintarvikealan merkittävää hanketta, Valion uusi välipalatehdas ja Ullan Pakarin leipomo. Lähikuukausina alkavat myös uuden moottoritieliittymän rakennustyöt Herajoen kohdalla, lähellä Valion työmaata.

Valion välipalatehdas on 170 miljoonan investointi, joka on Valion historian suurin hanke.  Tällä hetkellä ei Etelä-Suomessa  tämän suurempaa perinteistä teollisuustuotantoa edustavaa hanketta ole meneillään.  Pääasiassa jugurttipohjaisiin tuotteisiin keskittyvä tehdas on valmistaa tuotteita erityisesti kotimaahan ja länsivientiin. Vuosi sitten Valio teki Riihimäen kaupungin kanssa kaupan, jossa se osti yhdellä kaupalla yli 53 hehtaaria tonttimaata.  Kauppa oli kaikkien aikojen isoin niin kaupungin kuin Valionkin kannalta. Rakennusoikeutta on yli 260.000 kerros-m2. Tämä 170 miljoonan investointi käyttää reippaasti alle 10% tästä Valion hankkimasta rakennusoikeudesta, joten tontille jää vielä huikeasti tilaa laajennuksille ja uusilla hankkeille.

Ullan Pakari on mielenkiintoinen uusi tuttavuus Riihimäellä. Viralliselta nimeltään Lankoski Oy, kyseinen yritys on kotoisin Porin seudulta, josta laajentunut talousalueellemme muutama vuosi sitten. Tuotteiden huikea kysyntä Etelä-Suomessa johti nopeasti siihen, että yritys käynnisti investoinnin omien toimitilojen rakentamiseksi Riihimäelle. Nyt tuotantotilat moninkertaistuvat.

Kulutustottumukset muuttuvat, toiset yritykset vähentävät leipomoitaan, toiset avaavat uusia. Ullan Pakarin moderni uusi leipomo valmistuu logistisesti erinomaiseen paikkaan Kolmostien Riihimäen eteläiseen liittymään ensi syksynä.  Asemakaavakin tehtiin yrityksen toiveiden mukaan nopealla aikataululla. Samalla saamme uuden omintakeisen taukopaikan Kolmostien varrelle; leipomon yhteydessä avautuu merkittävän kokoinen tehtaanmyymälä-lounaskahvila-yhdistelmä.  Riihimäki  on jatkossa merkittävä paitsi maitotuotteiden, myös leivän tuottaja. Oletko sinä maistanut jo aitoa satakuntalaista kakkoa? Kohta tulee entistä enemmän tilaisuuksia siihen!

Miksi sitten nämä elintarvike-alan hankkeet etsiytyvät juuri Riihimäelle?  Jo pitkään on ollut tiedossa, mm. Kehä V –logistiikkaselvityksen tuloksena, että nimenomaan Riihimäen suunnassa yhdistyy logistiikkayritysten kiinnostus ja sopivien tonttien tarjonta koskien pääkaupunkiseudulta ulospäin siirtyviä logistiikkakeskuksia.  Sijaintilogistiikan kannalta Riihimäki on maamme ykköspaikka, josta tavara lähtee puoliksi etelään ja puoliksi pohjoiseen, yhtä paljon itään kuin länteenkin. Valtiomme väestöllinen painopiste kun on hieman Riihimäen pohjoispuolella, mutta toisaalta kuljetusten painopiste vielä Riihimäen eteläpuolella johtuen nykyisten tavaraterminaalien sijainneista. Väestöpainopiste matkaa vuosittain etelään kohti Riihimäkeä, ja jakeluterminaalien painopiste pakenee pk-seudulta pohjoiseen.  Ei ole siis vaikeaa ymmärtää, miksi vuosi vuodelta Riihimäen logistinen aseman käy entistäkin paremmaksi.  

Sijaintilogistiikka on usein mielletty vain logistiikkayritysten mielenkiinnon kohteeksi. Nykyään kun kaikki liiketoiminta tapahtuu globaalissa kilpailuympäristössä, ei sijaintilogistiikka kuitenkaan enää ole vain niiden heiniä. Entistä pienemmät marginaalit ratkaisevat, ja nykyään optimaalinen sijainti on välttämätön miltei kaikissa teollisissa hankkeissa.  Näissä elintarvikealan hankkeissa on kyse siitä, että yhtiöt ovat valinneet Suomen kartalta kannaltaan optimaalisimman sijaintipaikan, ja perustavat nyt uudet yksikkönsä ns. greenfield-hankkeina sinne. Oli tuotannonala mikä hyvänsä, entistä harvempi voi unohtaa sijaintilogistiikan merkityksen. Tämä ajattelun muutos sataa Riihimäen laariin.

Optimaalisen sijainnin määrittämisessä myös työvoiman saatavuudella on jo nyt merkittävä osansa.  Työvoiman saatavuusongelmia koetaan tilastokeskuksen selvityksen perusteella eniten Uudellamaalla, mutta myös mm. Pirkanmaalla, ja monin paikoin Etelä-Suomessa sekä myöskin Lapissa. ”Valkoisia alueita”, joissa työvoiman saatavuusongelmia on vähiten, on Etelä-Suomessa ainoastaan Kanta-Häme ja Kaakkois-Suomi.  Kanta-Hämeessä asuu paljon pk-seudulla pendelöiviä ammattilaisia, joita omalla paikkakunnalla avautuvat työmahdollisuudet kiinnostavat.  Monet tänne etabloituneet yritykset ovat sanoneet, että Riihimäeltä työvoiman saanti oli yllättävänkin helppoa.  Myös työvoiman pysyvyys on hyvä verrattuna pk-seutuun.  Yhdistettynä optimaaliseen sijaintiimme, tulevaisuus on siis valoisa Riihimäen elinvoimaisuuden kannalta.

Kirjoittaja Mika Herpiö on Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n toimitusjohtaja ja elinkeinojohtaja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti